HEINÄKUU

Kihniö-päivä

Kihniö-päivää vietetään 2011 alkaen joka toinen vuosi (vuorovuosin Yrittäjien kesämessujen kanssa). Kihniö-päivä on yleensä heinäkuun ensimmäisenä tai toisena viikonloppuna.

Kihniön kunnan sivistyspalvelut, Kihniö-seura ry sekä kyläseurat vastaavat Kihniö-päivän järjestelyistä vuorotellen.

Kihniö-päivänä valitaan Kihniön kunniakansalainen Hillopieksu. Hillopieksu valitaan äänestyksellä. Valinnan järjestää Kihniö-seura. Nimi annetaan palkintona ansiokkaasti Kihniön hyväksi tehdystä työstä.Kihniö-päivän ohjelmassa on yleensä myös musiikkiesityksiä ja juhlapuheita.

Valitut

1986 Tauno Mustaniemi

1987 Tarmo Markkula

1988 Juho Hietanen

1989 Kaarlo Toimi

1990 Martti Risku

1991 Lea Patjas

1992 Sulo Porrassalmi

1993 Sisko Lahdentausta

1994 Aino Matikainen

1995 Eva Toimi

1996 Airi Yli-Knuuttila

1997 Urho Savolainen

1998 Arvo Hirvikoski

1999 Mika Sundqvist

2000 Rauno Yli-Knuuttila

2001 Herman Haapamäki

2002 Pentti Palolahti

2003 Ritva Markkola

2004 Aaro Jokioja

2005 Alpo Kivistö

2006 Mauri Matalamäki

2007 Irja Keskinen

2008 Martti Leppälä

2009 Ulla Kuusisto

2010 Mauri Pihlajamaa

2011 Lea Mäkipää

2013 Seppo Jaskari

2015 Jorma Matikainen

2017 Kosti Kuusisto

2019 Kauko Huhta

2021 Tapani Törmä

2023 Leena Pihlajamaa

Sana pieksu tarkoittaa ikivanhaa yksipohjaista paulakenkää. Malli on sama kuin lappalaisilla ja läheistä sukua myös intiaanien mokkasiineille. Pieksun päällinen jatkui varreksi, joka kiristettiin nilkan ympärille paulalla (eli nauhalla).

1700-luvun puolivälissä käytettiin Suomessa tuohikenkiä, talvella nahasta valmistettuja pieksuja. Tuolloin markkinoita oli isoissa kaupungeissa ja markkinoille mentiin Pohjois-Satakunnasta kävellen. Kengäthän siinä kuluivat. Ikaalislaisia miehiä pilkattiin markkinoilla "vällykengiksi", koska heidän lehmännahasta tehdyissä pieksuissaan oli karvapuoli ulkona.

Kihniö kuului 1700-luvulla Ikaalisiin, joten pilkkanimi tarkoitti myös kihniöläisiä markkinamiehiä. Vähin erin tuo pilkkanimi muuttui "Kihniön hillopieksuksi", sillä kihniöläisten pieksut olivat kovin risaiset eli hillona. (U.T.Sireliuksen kirjoituksesta v. 1921 muokannut Ulla Kuusisto).

Kansallinen veteraanipäivä

Veteraanipäivän viettoon kuuluu jumalanpalvelus ja kahvitilaisuus, jossa kunniavieraina ovat sotiemme veteraanit.

Kansallinen veteraanipäivä on virallinen liputuspäivä. Kansallista veteraanipäivää on vietetty ensimmäisen kerran 27. huhtikuuta 1987 osana Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta. Ehdotuksen kansallisesta veteraanipäivästä teki Rintamaveteraanien asiain neuvottelukunta, mikä vahvistettiin valtioneuvoston esityksestä.

27. huhtikuuta 1945 on Lapin sodan päättymispäivä.

Kansallista veteraanipäivää ei vietetä voitonjuhlana, vaan sillä on yleisempi, kaatuneiden muistopäivääkin rauhanomaisempi luonne.

JOULUKUU

Itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäivän juhlaa vietetään 6. joulukuuta. Juhlan järjestelyistä vastaavat kunnan sivistyspalvelut sekä Kihniön evankelis-luterilainen seurakunta.

Ohjelma:
Jumalanpalvelus. Seppeleenlasku. Kahvihetki, juhlapuhe ja musiikkiesityksiä.