Kihniö-päivää vietetään 2011 alkaen joka toinen vuosi (vuorovuosin Yrittäjien kesämessujen kanssa). Kihniö-päivä on yleensä heinäkuun ensimmäisenä tai toisena viikonloppuna.
Kihniön kunnan sivistyspalvelut, Kihniö-seura ry sekä kyläseurat vastaavat Kihniö-päivän järjestelyistä vuorotellen.
Kihniö-päivänä valitaan Kihniön kunniakansalainen Hillopieksu. Hillopieksu valitaan äänestyksellä. Valinnan järjestää Kihniö-seura. Nimi annetaan palkintona ansiokkaasti Kihniön hyväksi tehdystä työstä.Kihniö-päivän ohjelmassa on yleensä myös musiikkiesityksiä ja juhlapuheita.
1986 Tauno Mustaniemi
1987 Tarmo Markkula
1988 Juho Hietanen
1989 Kaarlo Toimi
1990 Martti Risku
1991 Lea Patjas
1992 Sulo Porrassalmi
1993 Sisko Lahdentausta
1994 Aino Matikainen
1995 Eva Toimi
1996 Airi Yli-Knuuttila
1997 Urho Savolainen
1998 Arvo Hirvikoski
1999 Mika Sundqvist
2000 Rauno Yli-Knuuttila
2001 Herman Haapamäki
2002 Pentti Palolahti
2003 Ritva Markkola
2004 Aaro Jokioja
2005 Alpo Kivistö
2006 Mauri Matalamäki
2007 Irja Keskinen
2008 Martti Leppälä
2009 Ulla Kuusisto
2010 Mauri Pihlajamaa
2011 Lea Mäkipää
2013 Seppo Jaskari
2015 Jorma Matikainen
2017 Kosti Kuusisto
Sana pieksu tarkoittaa ikivanhaa yksipohjaista paulakenkää. malli on sama kuin lappalaisilla ja läheistä sukua myös intiaanien mokkasiineille. Pieksun päällinen jatkui varreksi, joka kiristettiin nilkan ympärille paulalla (eli nauhalla).
1700-luvun puolivälissä käytettiin Suomessa tuohikenkiä, talvella nahasta valmistettuja pieksuja. Tuolloin markkinoita oli isoissa kaupungeissa ja markkinoille mentiin Pohjois-Satakunnasta kävellen. Kengäthän siinä kuluivat. Ikaalislaisia miehiä pilkattiin markkinoilla "vällykengiksi", koska heidän lehmännahasta tehdyissä pieksuissaan oli karvapuoli ulkona.
Kihniö kuului 1700-luvulla Ikaalisiin, joten pilkkanimi tarkoitti myös kihniöläisiä markkinamiehiä. Vähin erin tuo pilkkanimi muuttui "Kihniön hillopieksuksi", sillä kihniöläisten pieksut olivat kovin risaiset eli hillona. (U.T.Sireliuksen kirjoituksesta v. 1921 muokannut Ulla Kuusisto).
Art Festivo -tapahtumasta vastaa Parkanon kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi. Tapahtumaa luotsaa eteenpäin työryhmä, johon kuuluu jäseniä kaikista kolmesta kunnasta.
Tasokkaan tapahtuman toteutumista edesauttaa kuntien ja paikallisten yritysten merkittävä taloudellinen tuki.
Tiedustelut: https://www.artfestivo.fi/
Veteraanipäivän viettoon kuuluu jumalanpalvelus ja kahvitilaisuus, jossa kunniavieraina ovat sotiemme veteraanit.
Kansallinen veteraanipäivä on virallinen liputuspäivä. Kansallista veteraanipäivää on vietetty ensimmäisen kerran 27. huhtikuuta 1987 osana Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta. Ehdotuksen kansallisesta veteraanipäivästä teki Rintamaveteraanien asiain neuvottelukunta, mikä vahvistettiin valtioneuvoston esityksestä.
27. huhtikuuta 1945 on Lapin sodan päättymispäivä.
Kansallista veteraanipäivää ei vietetä voitonjuhlana, vaan sillä on yleisempi, kaatuneiden muistopäivääkin rauhanomaisempi luonne.
Itsenäisyyspäivän juhlaa vietetään 6. joulukuuta. Juhlan järjestelyistä vastaavat kunnan sivistyspalvelut sekä Kihniön evankelis-luterilainen seurakunta.
Ohjelma:
Jumalanpalvelus. Seppeleenlasku. Kahvihetki, juhlapuhe ja musiikkiesityksiä.