Kunnanhallitus 2021-2025

Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Merkitään kokoukseen osallistujat.

Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Tarkastusvuorossa sovitun käytännön mukaisesti ovat Marjo Niemi ja Janne Ojala. Pöytäkirja tarkastetaan 12.2.2024 ja pidetään nähtävänä 13.12.2024 kunnan tietoverkossa.

Janne Ojalan tilalle pöytäkirjantarkastajaksi valittiin Mika Shemeikka.

Kuntien rooli on muuttunut viime aikoina yhteiskunnassa ja ympäröivässä maailmassa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Sote-uudistuksen myötä merkittävä osa kunnan tehtävistä siirtyi hyvinvointialueille. Uudessa tilanteessa kuntien rooli painottuu entistä enemmän elinvoiman, yleisen viihtyvyyden ja elinkeinojen kehittämiseen.

Korona-aika lisäsi maalle muuttoa ja pitkään jatkunut muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin kääntyi ainakin hetkellisesti toiseen suuntaan. Etätyön tekeminen kakkosasunnoilla lisääntyi merkittävästi ja etätyön tekemisestä tuli pakon edessä sallittua monissa organisaatioissa.

Työpaikoilla otettiin digiloikka, kun uusia sovelluksia etäkokouksien ja –palaverien pitämiseen opeteltiin käyttämään. Tässä muutoksessa jotkut kunnat ja alueet pärjäsivät paremmin kuin toiset. Kyese on alueiden vetovoimasta, johon vaikuttavat monet tekijät. Osaan tekijöistä voidaan vaikuttaa aktiivisin toimenpitein, osa taas johtuu esim. sijainnista tai työpaikka- ja koulutustarjonnasta, joihin vaikuttaminen on vaikeampaa ja hitaampaa.

Hankkeen tavoitteena on nostaa esille maaseudun merkitystä koko yhteiskunnan kannalta ja sitä kautta saada maaseudun ääni kuuluviin julkisessa keskustelussa.

Luontomatkailu ja kaikki siihen liittyvä ovat myös kasvattaneet suosiotaan korona-aikana ja trendi on maailmanlaajuinen. Matkailussa kuntarajat eivät ole merkittäviä, matkailijan kannalta on oleellista palveluiden saatavuus ja kiinnostava tarjonta. Matkailuun liittyy monia alalajeja, kuten pyörämatkailu, luontomatkailu tai kulttuurimatkailu. Kaikkea luonto- ja maaseutumatkailua yhdistää se, että kestävyyden merkitys kuluttajien valintakriteerinä kasvaa.

Pohjois-Satakunnassa ja Luoteis-Pirkanmaalla matkailua on kehitetty muutaman vuoden ajan Geopark-brändin alla. Yhteistyötä ja verkostoja on rakennettu kuntien, yritysten ja yhteisöjen kesken. Palveluita on tuotteistettu, infraa on parannettu ja myyntiä kehitetty. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, että matkaa suunnitteleva luonto- pyöräily- tai kulttuurimatkailija voisi helposti saada itselleen muutaman päivän paketin majoituksineen ja palveluineen ja maksaa sen yhdessä paikassa.

Geopark on kansainvälinen brändi ja verkosto, joten tavoitteena on myös ulkomaalaisten matkailijoiden määrän merkittävä lisääminen. Tämä vaatii palveluiden tarjoajilta paljon osaamista ja toiminnan kehittämistä. Moni meille arkinen asia on joillekin aivan erilaisesta ympäristöstä tulevalle unohtumaton elämys.

Pienten maaseutukuntien resurssit ovat hyvin rajalliset sekä vetovoimaan, että matkailun kehittämiseen liittyvissä asioissa. Siksi on herännyt ajatus alueellisen kehittämishankkeen käynnistämisestä. Suomessa on paljon kaunista maaseutua ja erottuminen tuossa joukossa vaatii kekseliäisyyttä ja luovia ratkaisuja. On herätettävä huomiota ja tunteita silläkin riskillä, että kaikkia eivät valitut keinot miellyttäisi.

Tässä hankkeessa pyritään aktiivisin toimenpitein lisäämään alueen vetovoimaa maallemuutosta haaveilevien, monipaikkaisten ja työpaikkaa etsivien kannalta. Kantavana ajatuksena on, että yhdistämällä voimat saadaan vaikuttavuutta ja näkyvyyttä ja rakentamalla yhtenäisiä toimintatapoja saadaan hankkeen toimenpiteille jatkuvuutta myös hankkeen jälkeen.

Toisena kärkenä hankkeessa on matkailun kehittäminen alueen luontaisista vahvuuksista lähtien ja Geopark-brändin alla aloitetun kehittämistyön määrätietoinen jatkaminen. Geopark-alueeseen kuulumattomat kunnat (Merikarvia, Ikaalinen ja Pomarkku) ovat kiinteästi mukana yhteistyössä ja ne ovat merkittäviä matkailukuntia omine vahvuuksineen ja erityispiirteineen.

Sopimuksen mukaisesti kunta nimeää yhteyshenkilön sekä käyttää eri henkilöiden työpanosta toimenpiteiden toteuttamiseen sikäli kun se toimenpiteiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeellista. Lisäksi kunta tiedottaa hankkeesta omissa kanavissaan ja aktivoi yhdistyskenttää ja yrityksiä toimimaan hankkeessa. Jos kunta valitsee sellaisia toimenpiteitä, joista syntyy hankesuunnitelmaan kuulumattomia kuluja, niin niistä kunta vastaa itse. Näihinkin voidaan kuitenkin käyttää hankkeen henkilöresurssia. Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry hoitaa hankkeen hallinnoinnin ja palkkaa työntekijät. Hankkeelle valitaan ohjausryhmä, joka kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Hankkeen kesto on 2,5 vuotta ja tällä sopimuksella kunnat eivät sitoudu laittamaan uutta rahaa hankkeen budjettiin, vaan omarahoitusosuuteen käytetään vuosilta 2014-2022 säästyneitä kuntarahoja.

Oheismateriaalina olevassa Verkostosta vetovoimaa -hankeselvityksessä on hankkeen taustaa tarkemmin, hankkeen tavoitteet, resurssit, toimenpiteet ja budjetti

Verkostosta vetovoimaa -hanke

Yhteistyösopimus, liite 1

Kunnanhallitus päättää hyväksyä kumpaanuussopimuksen Verkostosta Vetovoimaaa -hankkeen toteuttamisesta.

Vuoden 2023 talousarvion hyväksymisen yhteydessä kunnanvaltuusto päätti, että perustetaan työryhmä laatimaan konkreettinen suunnitelma terveyskeskuksen tilojen hyödyntämiseksi kuntalaisten tarpeiden ja yleisten palvelutarvelinjausten mukaisesti. Rahoitus suunnitelman laatimiseksi varataan teknisen toimen suunnittelumäärärahoista.

Kunnanhallitus asettaa työryhmän terveyskeskuksen tilojen hyödyntämiseksi ja nimeää työryhmän jäsenet.

Työryhmään valittiin Kristiina Mäkelä, Henna Ala-Kurki, Antti Kivioja, Marjo Niemi, Mika Shemeikka, Jari Alkkiomäki ja Arsi Haapamäki. Työryhmä kutsuu tarvittaessa asiantuntijoita ja sidosryhmien edustajia kokoukseen ja valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.

Nykyinen sopimus päättyy helmikuun lopussa. Sopimuksen jatkamisesta on käyty neuvottelu Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy:n kanssa. Kuukausiveloitus on 4.950 € / kk (alv. 0) sisältää kokonaisulkoistuksen ICT-palveluissa.

Sopimusaika on 1.3.2024-28.2.2025 sekä optio sopimuksen jatkamiselle ajalle 1.3.2025-28.2.2026. Heinäkuun kiinnioloajalta laskutetaan puolen kuun hinta.

Liite 2 tarjous

Kunnanhallitus päättää hyväksyä tarjouksen ict-palveluista tarjouksen mukaan 4.950 euron (alv. 0) kuukausihinnalla ajalle 1.3.2024-28.2.2025 sekä option sopimuksen jatkamiselle ajalle 1.3.2025-28.2.2026. Kunnanhallitus valtuuttaa talous- ja hallintojohtajan allekirjoittamaan sopimuksen.

Option käyttäminen edellyttää molemminpuolista hyväksyntää. Liikennöitsijä esitti uudeksi hinnaksi 1,70 alv. 0 /kilometri. Nykyinen sopimus on 1,15 alv.0 /kilometri. Kustannusten nousun ja palvelun vähäisen käytön (1-2 asiakasta viikoittain) vuoksi palvelu päätetään nykyisen sopimuskauden päättyessä 31.7.2024.

Kunnanhallitus ei hyväksy esitettyä kilometrikorvausta eikä näin ollen ota optiota käyttöön.

Kunta sai valtionperinnön (Salomaa), jonka vastaanottamisesta kunnanhallitus teki päätöksen vuonna 2009. Perintö luovutettiin kunnalle käytettäväksi vanhusten huoltoon, lastensuojeluun sekä sotaveteraanien ja –invalidien kuntoutus- ja tukipalveluihin.

Kunnanhallituksen päätöksen mukaan varojen käyttösuunnitelma esitetään kunnanhallitukselle.

Kunnanhallitus päätti vuonna 2022, että vuoden 2023 alusta alkaen perinnön varoja käytetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen perinnön alkuperäisille kohderyhmille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jäi kunnan järjestettäväksi 1.1.2023 alkaen.

Liite 3 Käyttösuunnitelma

Kunnanhallitus hyväksyy liitteen 3 mukaisen Salomaan perinnön käyttösuunnitelman vuodelle 2024.

Aloite tehty kuntalaisaloite.fi:n kautta.

Aloitteen sisältö:

Eläkeliiton Kihniön yhdistys tekee kuntalaisaloitteen, koskien ilmaista kuntosalivuoroa eläkeläisille.
Aiemmin kun kunnalla oli ilmaisia vuoroja niillä oli käyttöä ja osallistujia.
Eläkeläiset ovat tulevaisuudessakin kasvava ryhmä Kihniön kunnassa. Eläkeliiton Yhdistykseenkin kuuluu yli 200 jäsentä. Haluamme kannustaa omia jäseniämme ja kaikkia Kihniön eläkeläisiä hoitamaan kuntoaan ja samalla terveyttään.
Kihniössä on hyvät puitteet liikkumiselle mm. maastoliikuntareitti, uima-allas osasto vesiliikuntaan sekä erinomainen kuntosali laitteineen.
Toivomme, että ainakaan taloudelliset asiat eivät saa olla esteenä liikkumiselle.
Eläkeliitto Kihniön yhdistys voi ottaa vastuuta kuntosalivuoron ovien avaamisesta. Muuten aktiiviset osallistujat toimisivat omalla vastuullaan.
Mikäli kunta saa rahoitusta esim. jonkin projektin kautta liikunta neuvontaa olisi apu tietysti tervetullutta. Kuntosali vuoron ajankohta esim. ti klo 10.00.

Aloitteeseen annettu vastaus:

Aikaisemmat ilmaiset vuorot eläkeläisille ovat olleet mahdollisa Kihniön kunnan saaman hankerahoituksen turvin. Hankkeen tarkoitus oli saada ikäihmiset innostumaan liikunnasta ja kuntosalinkäytöstä. Toisin sanoen hankkeen avulla haluttiin antaa sysäys omatoimiseen kuntosalinkäyttöön ohjaamalla laitteiden käytössä ja toimimisesta kuntosalilla ylipäätään.

Kihniön kunnalla ei ole taloudellisia voimavaroja palkata päätoimista liikuntaneuvojaa jatkamaan hankkeen mukaista toimintaa. Kuntosalin vuokrakustannukset ovat myös merkittävän suuret, noin 30.000 euroa vuosi. Edellisen vuoksi myös taloudellisilla puolella on merkitystä. Kunta on kuitenkin pitänyt kuntosalimaksut varsin kohtuullisina ja hinnasta eläkeläiset saavat lisäksi 50 % alennuksen.

Eri ryhmien yhdenvertaisuus ( yhdenvertaisuuslaki):

Yhdenvertaisuuslain 5 §:n mukaan Viranomaisen on arvioitava, miten sen toiminta vaikuttaa eri väestöryhmiin ja miten yhdenvertaisuus muutoin toteutuu sen toiminnassa, ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi.

On myöskin kiistatonta, että kuntosalin käyttäminen on kaikille ikäryhmille hyvä terveydenedistämisen liikuntamuoto ja siihen kunta kannustaa huokeilla hinnoilla. Ilmaispalvelujen kohdentaminen vain tiettyyn väestöryhmään ei ole linjassa yhdenvertaisuuslain kanssa eikä ole siten mahdollinen.

Kihniön kunta on saanut hyvää palutetta ikäihmisten kuntosalihankkesta ja pyrkii saamaan vastaavan hankkeen toteuteutetuksi uudelleen mikäli mahdollista.

Kunnanhallitus hyväksyy aloitteseen annetun vastauksen ja esittää sitä edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Lisäksi kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että aloite todetaan loppuun käsitellyksi.

Tekninen lautakunta 28.3.2022 § 40 (aikaisempi käsittely)

Kihniön perussuomalaisten valtuustoryhmä on tehnyt aloitteen matonpesupaikasta;

"Kuntalaisilta ja kausiasukkailta on tullut viime aikoina kyselyjä matonpesupaikasta. Sellainen kunnassa aikoinaan oli ja edelleen monissa kunnissa kuivan maan pesupaikkoja on.
Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että kunta selvittää matonpesupaikan perustamista esim. ns. Knuuttilan pumppaamon läheisyyteen tai vastaavaan paikkaan, jossa pesuvedet voitaneen johtaa viemäriverkkoon, eivätkä ne siten lisäisi vesistökuormitusta."

Päätösehdotus: Tekninen lautakunta käy asiasta tarvittavan keskustelun ja esittää asian tarkempien selvitysten tekemistä tekniselle toimelle.

Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Teknisen lautakunnan selvityksen perusteella kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että aloite voidaan todeta loppuun käsitellyksi.

Tekninen lautakunta 19.10.2022 § 92

Kuntalaisaloitepalvelun kautta Kihniön kunnalle on tullut seuraavanlainen kuntalaisaloite;

Kihniön palvelut autoilijoille ovat yhden TB:n kylmäaseman varassa. Venäjän hyökkäyssotaa kihniöläinen joutuu puolipakosta tukemaan, lähimmät muut huoltoasemat ovat Parkanossa ja Virroilla. Teholatauspiste on ollut jo jonkin aikaa Virroilla Kitusen Kievarin pysäköintialueella, Parkanoon sellainen on tulossa.

Kantatie 23:lla on erinomainen levähdyspaikka molemmin puolin tietä Laakakalliontien risteyksen kohdalla, molemmista suunnista mäen päällä, lähtö alamäkeen: Houkuttelee pysähtymään. Nyt pysähdyspaikka palvelee lähinnä grilliä, hyvä niinkin. Mutta paikka suorastaan kerjää sähköautojen teholatauspistettä ja kylmäasemaa.

Alueella ei ole voimassa asemakaavaa, kirkonkylän kaava-alue ulottuu hautausmaan tasalle. Tiealueen ulkopuoliset maat ovat yksityisessä omistuksessa. Erityisesti tiealueen eteläpuolella olisi hyvää tilaa laajennukselle.

Kihniön kunnan pitää valmisteilla olevassa yleiskaavassa kaavoittaa levähdyspaikan yhteyteen sähköautojen latauspiste, kylmäasema sekä muita autoilijoiden palveluita nykyisen grillin lisäksi.

Jo ennen kaavoitusprosessia Kihniön kunnan on välittömästi aloitettava neuvottelut maanomistajien ja mahdollisten toimijoiden kanssa, joista olemassa olevan jakeluverkoston näkökulmasta potentiaalisimpia ovat ST1 ja SEO, mahdollisesti myös Neste.

Kyseinen alue sijaitsee Kihniön keskustaajaman ulkopuolella ja ainoa toimija alueella on grilli, joka on kesäaikaan auki joka päivä, talviaikaan vain viikonloppuisin.

Päätösehdotus:

Tekninen lautakunta käy asiasta tarvittavan keskustelun ja tekee päätöksen sen pohjalta.

Päätöksen lisätiedot:

Tekninen lautakunta esittää, että Kehitysparkki tutkii mahdollisia toimijoita kyseiseen hankkeeseen. Tekninen lautakunta katsoo näin asian osaltaan käsitellyksi.

Tekninen lautakunta on antanut selvityksen 31.1.2024 § 10

Teknisen lautakunnan selvityksen perusteella kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että aloite voidaan todeta loppuun käsitellyksi.

Kuntaan on tullut aloite kuntalaisaloitepalvelun kautta.

Kihniön kunnan alueella on tällä hetkellä vireillä seuraavat kolme tuulivoimalahanketta: Myyränkangas (29 turbiinia, teho 290 MW), Lylyharju (14 kpl/140 MW) ja Mäntyperä (3 kpl/24MW). Kaikki nämä hankkeet vaativat Kihniön kunnassa yleiskaavan. Lisäksi Virtain kunnan alueella on kaavoitusvaiheessa Vermassalon voimala (25 turbiinia/250 MW). Vermassalon sähkönsiirto on kaavailtu toteutettavaksi Myyränkankaan hankkeen avulla.

Kaikki edellä mainitut voimalahankkeet edellyttävät Fingridin suunnitteilla olevan Kristiinankaupunki-Nokia voimansiirtoverkon toteutusta. Voimajohtoyhteys toteutetaan yhteispylväin siten, että 110 kilovoltin voimajohto sijoittuu 400 kilovoltin voimajohdon väliorteen. Kristiinankaupungin ja Isojoen välille suunnitellaan muista reittiosuuksista poiketen kahta rinnakkaista 400+110 kilovoltin voimajohtoyhtyettä. Uutta maastokäytävää tarkastellaan Karvian ja Parkanon välisellä osuudella, jossa vertaillaan kahta vaihtoehtoista reittiä. Rakentamisen edellyttämät maastotutkimukset ja yleissuunnittelu tehdään alustavan aikataulun mukaan vuosina 2024–2026. Voimajohdon rakentamisen arvioidaan tapahtuvan vuosina 2026–2028.

Fingridin reittiratkaisusta Karvian ja Parkanon välisellä osuudella riippuu se, kumpaa siirtoyhteyttä SWE1 vai SWE2 Myyränkankaan ja Vermassalon tuulivoimapuistojen sähkönsiirto toteutetaan.

Voimansiirron maastokäytävät vaativat laajoja alueita Kihniön kunnan alueella. Tuulivoimalahankkeita ei ole mahdollista suunnitella loppuun ennen kuin Fingridin ratkaisu on saatu, näillä näkymin aikaisintaan 2026.

Tuulivoimapuistojen lisäksi suunnitteilla on myös Kihniön Aitonevalle 100 hehtaarin aurinkovoimapuisto, joka myös tarvitsee sähkönsiirtoyhteyden. Muitakin hankkeita on tulossa vireille.

Kihniön kunnan alueelle on laadittava koko kunnan alueen kattava yleiskaava, koska hajanainen hankekohtainen osayleiskaavoitus pirstaloi maankäytön kunnan alueella vuosikymmeniksi. Kaikki Kihniön kunnan alueella sijaitsevien ja kunnan alueeseen vaikuttavien hankkeiden osayleiskaavoitus on keskeytettävä ja tehtävä koko yleiskaava koko kunnan alueelle siten, että Fingridin maastokäytävän toteutuva reitti on tiedossa ja vasta sen jälkeen

Kunnanhallitus lähettää aloitteen teknisen lautakunnan valmisteluun.

Kuntaan on saapunut aloite kuntalaisaloitepalvelun kautta. Aloitteen julkaisupäivämäärä 6.2.2024

Kihniön kunnan on aloitettava kuntaliitoksen valmistelu vuoden 2024 aikana

Kihniön kunta tulee tekemään vuodelta 2023 yli 500 t€:n suuruisen tappion. Lisäksi kunnan taseessa on vuonna 2020 kirjattu 2.115 M€:n suuruinen keinotekoinen käyttöomaisuuden myyntivoitto, joka syntyi Kihniön vesi ja lämpö Oy:n perustamisen yhteydessä tehdystä perusteettomasta omaisuuden yliarvostuksesta.

Kihniön kunta pyrkii löytämään vuodelle 2024 puolen miljoonan euron säästöt. Vaikka sellaiset hetkellisesti löytyisivätkin henkilöstön lomautuksilla, kunta joutuu tekemään samansuuruiset säästöt uudelleen vuonna 2025 TE-uudistuksen (50-100 t€) ja valtionosuuksien tiedossa olevien lisäleikkausten (n. 146 t€) vuoksi. Vuonna 2026 loppuvat sote-kiinteistöjen vuokratuotot, joiden vaikutus on 440 t€ ja valtionosuuksien lisäleikkaukset sekä TE-uudistus jatkuvat, jolloin säästötarve on miljoona euroa.

Kihniön kunta ei selviydy lakisääteisistä velvoitteistaan kuntalaisia kohtaan edes rajuilla veronkorotuksilla, puolen miljoonan euron verotulojen lisäys edellyttäisi veroprosentin nostamista nykyisestä 8,9 prosentista 10,1 prosenttiin vuodelle 2025 ja yli 12 prosenttiin vuonna 2026. Lisäksi kunnan taseessa olisi edelleen kattamatta keinotekoinen 2.115 t€:n aktiiva.

Muita kuin verotuloja Kihniön kunnalle ei ole tiedossa ennen kuin mahdollisesti toteutuvat epävarmat tuulivoimahankkeet alkavat tuottaa kiinteistöveroja aikaisintaan vuonna 2028.

Vuonna 2032 Kihniössä on tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan alle 1450 asukasta, joista töissä alle 600 ja eläkkeellä noin 750. Alle 15-vuotiaita on ennusteen mukaan 162.

Kunta ei ole enää elinkelpoinen eikä se sellaiseksi muutu väestön vähentyessä ja vanhentuessa. Vain kuntaliitoksella kuntalaisille voidaan järjestää edes lakisääteiset palvelut.

Kuntaliitoksen valmistelu on aloitettava nyt ennen kuntavaaleja 2025, joissa Kihniön kohtalo ratkaistaan.

Kihniön kunnanhallituksen vastaus:

Kunnanhallitus toteaa, että kuntatalouden haastava tilanne koskee kaikkia Suomen kuntia / kaupunkeja kuntakoosta riippumatta. Kunnat ja myös Kihniön kunta joutuvat sopeuttamaan talouttansa sekä tarkastelemaan kunnallisverojaan valtion valtionosuusleikkausten ja muiden kustannusten nousujen seurauksena. Kihniön kunta toteaa, että itsenäinen kunta on alueensa paras edunvalvoja ja kehittäjä eikä sillä ole tarkoitus aloittaa kuntaliitosneuvotteluja.

Kunnanhallitus hyväksyy aloitteeseen annetun vastauksen ja esittää sitä edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.

Lisäksi kunnanhallitus esittää, että aloite todetaan loppuunkäsitellyksi.

Poikien päivä on kalenterissa 16. toukokuuta, mutta sitä ei tunneta eikä vietetä. Tyttöjen päivää on vietetty näkyvästi 11. lokakuuta jo monen vuoden ajan. Poliitikot Suomessa ovat asettununeet ”tyttöjen puolelle” ja tyttöjä on kutsuttu päiväksi sijaistamaan toimitusjohtajia, ministereitä, päätoimittajia ja kaupunginjohtajia valtaisan mediahuomion saattelemana ja näkyvin haastatteluin. Muun muassa Tampereen pormestari ja Finnairin toimitusjohtaja kutsui viime syksynä tytön sijaistamaan itseään. Poikien puolella on ollut hiljaista.

Pojilla on Suomessa tyttöihin verrattuna haasteita koulumenestyksessä ja poikien koulumenestyksen ero tyttöihin verrattuna on PISA-tutkimuksessa mukana olevien maiden suurimpia. On arvioitu, että jopa lähes joka viidennen peruskoulunsa päättävän pojan lukutaito on liian heikko jatko-opiskelussa tai työelämässä pärjäämiseksi. Pudokkaat ovat suuri syrjäytymisriski.

Varman toimitusjohtaja Risto Murto on kirjassaan ”Puuttuvat puoli miljoonaa” huolissaan nimenomaan Suomen nuorten miesten erikoisen suuresta lapsettomuudesta. Lapsettomuus on vahvasti yhteydessä syrjäytymiseen.

Tällaisessa tilanteessa voimaantumisen tarjoaminen vain paremmin koulussa pärjääville tytöille ei ole tasapuolista eikä oikein. Miksi me aikuiset näin kiusaamme poikia viestiessämme heille, että he eivät ansaitse tyttöjen tavoin huomiota? Miksi poikien tulisi pärjätä omin voimin ja luopua mahdollisuuksista kokemuksiin, joita tarjotaan tytöille? Miksi emme näe toimiemme pitkän aikavälin negatiivisia vaikutuksia koko yhteiskuntaan?

Poikien päivään on vielä aikaa, olisiko Kihniön ja poikien etu jopa yhdistettävissä summaansa suuremmaksi. Mikäli Kihniö päättäisi nopealla aikataululla edetä poikien päivän vietossa, se ehtisi vielä myös haastaa muut Suomen kunnat Poikien Päivän päivän viettoon. Haasteella olisi positiivisia vaikutuksia niin kunnalle itselleen kuin poikien aseman parantumisen kautta koko yhteiskunnalle. Kuntaliiton kautta voisi edetä mahdollisen haasteen eteenpäin saamiseksi muille kunnille.

KIhniön kunta päättää huomioida 16.5.2024 vietettävää Poikien Päivää kutsumalla kunnastaan yhden pojan "sijaistaman" kunnanjohtajaa ko. päivän ajan. Kunnanjohtaja toimii päivän mentorina. Kunnanhallitus päättää antaa valintaprosessin hyvinvointilautakunnan tehtäväksi.

Lisäksi kunnanhallitus päättää haastaa kaikki Suomen kunnat mukaan haluamallaan tavalla viettämään vähällä huomiolla ollutta Poikien Päivää 16.5.2024 ja antamaan myös pojille onnistumisen kokemuksia sekä antamaan viesti kaikille pojille, että heidän ongelmansa on kuultu ja heistä välitetään.

Kunnanjohtaja esittelee ja antaa informaatiota vireillä olevista ja valmisteluun tulevista ajankohtaisista asioista ja tapahtumista.

Kunnanhallitus käy asiasta tarvittavan keskustelun ja merkitsee asian tiedokseen.

Kunnalla on etuostolain (5.8.1977/608) 1 §:n mukaan etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista varten sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. Etuosto-oikeus tarkoittaa kunnan oikeutta lunastaa myyty kiinteistö myyjän ja ostajan sopimasta kauppahinnasta. Etuostoa käytettäessä kunta asettuu ostajan sijaan saaden kaupan kohteena olevan alueen omistukseensa kauppakirjan mukaisilla ehdoilla.

Kunnan on lisäksi korvattava ostajalle kauppaan liittyvät suoranaiset kulut sekä suoritettava kustannuksille korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukainen korko. Etuostolain 21 §:n mukaan kunnanhallitus päättää etuosto-oikeuden käyttämisestä. Päätös on tehtävä ja siitä on ilmoitettava kirjaamisviranomaiselle eli maanmittauslaitokselle kolmen kuukauden kuluessa luovutuskirjan oikeaksitodistamisesta.

Päätös on annettava viivytyksettä todisteellisena tiedoksiantona ostajalle ja myyjälle.

Oheisaineistona kiinteistönluovutusluettelo

Kiinteistönluovutusilmoituksia:

3 kiinteistönluovutusilmoitusta

Kunnanhallitus merkitsee kiinteistönluovutukset tiedokseen ja päättää, ettei se käytä etuosto-oikeuttaan.

Viranhaltijapäätökset:

Kunnanjohtaja § 1

Talous- ja hallintojohtaja §

Talouspäällikkö § -

Pöytäkirjat:

Tekninen lautakunta 31.1.2024

§ 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

§ 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta

§ 3 Kihniön pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivitystarpeen tarkastelu

§ 4 Yhteislupahakemus kallion louhintaan ja murskaukseen kiinteistöllä RN:o 250-403-14-36

Rajalammi

§ 5 Teknisen lautakunnan kokousajat ja koollekutsuminen vuonna 2024

§ 6 Teknisen lautakunnan kokouspöytäkirjojen tarkastus ja nähtävillä pito

§ 7 Teknisen lautakunnan talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen vuodelle 2024

§ 8 Talouden toteuma 1.1. - 30.11.2023

§ 9 Valtuustoaloite / Matonpesupaikka

§ 10 Kuntalaisaloite / Latauspiste ja kylmäasema grillinmäen levähdyspaikalle Kihniöön

§ 11 Kuntalaisaloite / Valoa koulun pihaan

§ 12 Palvelusopimus Kihniön kunnan viheralueiden hoidosta ja puhtaanapidosta

§ 13 Lausunto Leppäsentien ranta-asemakaavaluonnoksesta

§ 14 Teknisen johtajan ajankohtaisasiat

Nuorisovaltuusto 1.2.2024

Tarkastuslautakunta 23.1.2024

Keskusvaalilautakunta 26.1.2024

Kunnanhallitus merkitsee saapuneet viranhaltijapäätökset ja pöytäkirjat tiedokseen sekä päättää, ettei se käytä otto-oikeuttaan.

Saapuneet:

1. Pirkanmaan Ely: Työllisyyskatsaus joulukuu 2023, Kihniön työttömyysprosentti 8,3 (7,5)

2. Nuorisovaltuusto: Toimintakertomus 2023

3. Nuorisovaltuusto: Edustajien ja varaedustajien valinta lautakuntiin ja kunnanvaltuustoon

Kunnanhallitus merkitsee ilmoitusasiat tiedoksi.

Kuntaan on saapunut seuraavat kuntalaisaloitteet:

- Kihniön kunnan hallintosääntöä on muutettava

-Kihniön kunnan maankäytön suunnittelu siirrettävä elinvoimatoimikunnalta tekniselle lautakunnalle

Aloitteet on luettavissa Kuntalaisaloitepalvelussa

Merkitään aloitteet saapuneeksi.

Kunnanhallitus valmistelee asiaa.