Kihniön kunnan rakennusvalvontaan on saapunut toimenpidepyyntö 22.6.2026 koskien kiinteistöä 250-403-10-56 (Haanmetsä). Toimenpidepyyntö ja sen täydennykset ovat kaikilta osin lautakunnan käytössä kokouksen oheisaineistossa.

Toimenpidepyynnön tekijän mukaan kiinteistöllä on jo vuosia rakennettu rakennuksia ja pysytetty rakennuksia paikoillaan. Toimenpidepyynnössä vaaditaan rakennusvalvontaa ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin koskien luvatonta rakentamista. Toimenpidepyynnön tekijä on kyseisen kiinteistön naapurustoon kuuluva kiinteistö 250-403-10-54. Samaisessa omistuksessa on myös kiinteistö 250-403-10-61, joka sijaitsee kiinteistön 10-54 vieressä. Nämä kiinteistöt eivät ole rajanaapureita kiinteistön 250-403-10-56(Haanmetsä) kanssa, vaan välissä on noin 10 metrin metsäkaistale.

Kiinteistölle Haanmetsä on myönnetty kunnanhallituksen poikkeamislupa 18.5.2026 §77 mökkivaunun 27 m2 ja erillisen terassin 15 m2 sijoittamiseksi. Poikkeamislupa ei ole lainvoimainen, koska kiinteistöjen 250-403-10-54 ja 250-403-10-61 omistaja on valittanut poikkeamisluvasta ja asia on käsittelyssä Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Kiinteistön Haanmetsän muut naapurikiinteistöt eivät ole valittaneet poikkeamisluvasta.

Vaatimukset

1.Toimenpidepyyntö

Toimenpidepyynnössä vaaditaan kiinteistöllä Haanmetsä sijaitsevien rakennusten välitöntä käyttökieltoon asettamista (Rakentamislaki 134§) sekä uhkasakon asettamista (Rakentamislaki 136§) kiellon tehosteeksi.

2.Tietopyyntö

Toimenpidepyyntö sisältää myös tietopyynnön (Julkisuuslaki 16§), jossa pyydetään toimittamaan kopio siitä tarkastuspöytäkirjasta, toimenpidepyynnöstä tai viranhaltijan tekemästä valvontamerkinnästä, joka on laadittu apulaisrakennustarkastajan suorittaman käyttöönottokatselmuksen yhteydessä valittajan kiinteistöllä. Kyseisen katselmuksen yhteydessä 11.6.2025 apulaisrakennustarkastaja havaitsi valituksen kohteena olevalla kiinteistöllä rakennuksia.

Tehdyt toimenpiteet toimenpidepyynnön johdosta

1.Tietopyyntöön vastaaminen

Tietopyyntö on toimitettu rakennusvalvontaan 22.6.2026. Tähän tietopyyntöön apulaisrakennustarkastaja on vastannut 7.7. 2026 sähköpostilla, jossa todetaan, että hän on ohi kulkiessaan havainnut rakennukset kiinteistöllä Haanmetsä ja asiaa on aloitettu selvittämään kiinteistön 250-403-10-56(Haanmetsä) omistajien kanssa.

2.Ohjeistaminen asian lainmukaiseksi saattamiseksi

Kiinteistön 250-403-10-56 omistajien kanssa on keskusteltu puhelimitse asiasta useamman kerran ja heitä on ohjeistettu hakemaan kiinteistölle poikkeamislupaa rakennusoikeuden tutkimiseksi kiinteistöllä. Poikkeamislupa on tullut kuntaa vireille 1.2.2026.

3. Kiinteistöllä Haanmetsä suoritettu tarkastuskäynti 29.6.2026

Toimenpidepyynnössä on vaadittu, että kiinteistön Haanmetsä rakennukset asetetaan käyttökieltoon ja tämän tehosteeksi asetetaan uhkasakko. Nämä vaatimukset on esitetty 22.6.2026 lähetetyssä sähköpostiviestissä. 23.6.2026 tulleessa sähköpostiviestissä kiinteistön 250-403-10-54 omistaja on lisäksi vaatinut välittömästi suorittamaan kiinteistöllä Haanmetsä valvontakäynnin. Tässä sähköpostiviestissä on myös viitattu rakennusten poistamisvelvoitteeseen. Rakennustarkastaja ja ympäristötarkastaja suorittivat kiinteistöllä Haanmetsä tarkastuksen 29.6.2026 kiinteistön rakennuksissa ja yleisesti kiinteistöllä. Tarkastuksessa kierrettiin rakennukset ja ympäristö. Kiinteistöllä havaittiin olevan siirrettävä mökkivaunu, saunalautta, puuvaja ja kuivakäymälä. Tarkastuksen perusteella ei todettu mitään turvallisuuteen tai terveellisyyteen viittaavaa uhkaa, mikä vaatisi välittömän käyttökiellon asettamista kiinteistön rakennuksille. Rakennusten vähäiset jätevedet oli myös käsitelty asianmukaisesti. Tarkastuskäynnistä on laadittu tarkastuspöytäkirja, joka on toimitettu 14.8.2026 kiinteistön Haanmetsä omistajille.

Lainsäädäntö

Rakentamislain 751/2023 §141 mukaan; jos rakennuksen omistaja laiminlyö kunnossapitovelvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen tai sen osan korjattavaksi tai rakennuksen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta tai sen osasta on ilmeistä vaaraa terveellisyydelle tai turvallisuudelle, rakennusvalvontaviranomaisen on kiellettävä rakennuksen tai sen osan käyttäminen tai määrättävä rakennus tai sen osa purettavaksi. Ennen korjauskehotuksen antamista rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen omistajan esittämään rakennusta koskevan kuntotutkimuksen terveellisyyden tai turvallisuuden johdosta ilmeisen välttämättömien korjaustoimenpiteiden selvittämiseksi.

Kiinteistöllä ei suoritetun tarkastuksen perusteella sellaista terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuvaa vaaraa tai uhkaa ei havaittu, jotta olisi perusteltua ryhtyä rakentamislain 141§:n mukaiseen toimenpiteeseen eli asettaa rakennuksia käyttökieltoon. Rakennusvalvontaviranomainen toteaa kuitenkin, että kiinteistöllä sijaitsevien rakennusten ja rakennelmien luvanmukaisuus sekä niiden sijoittamisen edellytykset ovat erillinen kysymys. Mahdollinen luvaton rakentaminen tai muu rakentamista koskevien säännösten vastainen menettely voidaan saattaa lainmukaiseen tilaan rakentamislain hallintopakkoa koskevien säännösten nojalla riippumatta siitä, että käyttökiellon edellytyksiä ei tässä asiassa ole todettu. Rakennusvalvontaviranomainen arvioi hallintopakon tarpeellisuutta kokonaisuutena.

Valmistelija: rakennustarkastaja Raisa Karinsalo p. 044-7865 651

Sovelletut oikeusohjeet

Rakentamislaki (751/2023) 57 §,141§

Alueidenkäyttölaki (132/1999) 72 §

Hallintolaki (434/2003) 6 §

Rakentamislaki (751/2023) luku 14

Tehdyt toimenpiteet ympäristövalvontaan saapuneiden toimenpidepyyntöjen myötä

Kiinteistöä koskevien rakennusvalvonta-asioiden lisäksi kiinteistön 250-403-10-54 omistaja on tehnyt ympäristövalvonnalle ilmoituksia koskien kiinteistöllä 250-403-10-56 sijaitsevan saunalautan pesuvesien käsittelyyn liittyen, joita epäiltiin johdettavan suoraan vesistöön. Ympäristövalvontaan saapui asiaa koskevat ilmoitukset 18.5.2026 ja 4.6.2026. Ilmoitusten johdosta kiinteistön omistajalle lähetettiin 10.6.2026 kirjallinen selvityspyyntö, jossa pyydettiin selvitys saunalautan jätevesien käsittelystä. Selvityspyynnön määräajaksi asetettiin 29.6.2026. Ilmoituksen tekijälle ilmoitettiin asian olevan ympäristövalvonnassa käsiteltävänä.

Kiinteistön 250-403-10-54 omistaja vaati 15.6.2026 ympäristövalvontaa suorittamaan välittömästi tarkastuskäynnin vedoten YSL 182 ja 185 §:ään sekä ryhtymään ympäristönsuojelulain mukaisiin pakkokeinotoimenpiteisiin ja asettamaan saunalautan käyttökieltoon. Ympäristövalvonta ilmoitti, että asia selvitetään ensivaiheessa kirjallisen selvityksen avulla ja että tarkastuskäynti suoritetaan tarvittaessa selvityspyynnölle asetetun määräajan jälkeen.

Ympäristönsuojeluviranomaisen valvonta perustuu riittävään ja asianmukaiseen selvitykseen (HL 31§), jolloin pelkkä ilmoitus tai väite ei yksinään ole riittävä peruste hallinnollisiin pakkotoimiin ryhtymiselle vaan mahdollinen lainvastainen tilanne tulee todentaa ennen päätöksentekoa. Asia selvitetään tarvittaessa tarkastuskäynnin avulla sekä tarvittaessa käytetään YSL 180, 181 ja 182 §:ssa säädettyjä keinoja.

Kiinteistön omistaja toimitti ympäristövalvonnalle pyydetyn selvityksen 22.6.2026. Selvityksen perusteella jätevesien käsittely saunalautalla vaikutti asianmukaisesti järjestetyltä eikä asiassa ilmennyt viitteitä ympäristön tai vesistön pilaantumisen vaarasta. 

Rakennustarkastaja ja ympäristötarkastaja suorittivat kiinteistöllä tarkastuskäynnin 29.6.2026. Tarkastuksella tarkastettiin saunalautan jätevesien sekä muiden jätevesien käsittely. Tarkastuksessa ei havaittu ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä sellaisia puutteita jätevesien käsittelyssä, jotka olisivat edellyttäneet ympäristönsuojelulain mukaisia valvonta- tai pakkokeinotoimenpiteitä.

Kiinteistön 250-403-10-54 omistaja tiedusteli 1.7.2026 ja uudelleen 5.8.2026 ympäristövalvonnan kantaa saunalautan käyttöön ja jätevesien käsittelytapaa. Hänelle ilmoitettiin, että saadun selvityksen sekä suoritetun tarkastuksen perusteella jätevesien käsittely on järjestetty asianmukaisesti eikä ympäristövalvonnalla ole perusteita käyttökiellon tai muiden valvontatoimenpiteiden määräämiseen. Valvontapöytäkirjaa voi halutessaan pyytää asiakirjapyynnöllä, jonka jälkeen asiakirjan julkisuus arvioidaan ennen sen lähettämistä.

Ympäristövalvonnan johtopäätökset

Ympäristövalvonnan käytettävissä olleiden selvitysten ja 29.6.2026 suoritetun tarkastuksen perusteella asiassa ei ole todettu sellaista ympäristönsuojelulain vastaista tilannetta, joka olisi edellyttänyt ympäristönsuojelulain mukaisten määräysten, kieltojen tai muiden hallintopakollisten toimenpiteiden käyttöä.

Valmistelija: ympäristötarkastaja Katja Katajisto p. 044-7865 650

 Sovelletut oikeusohjeet

Hallintolaki (434/2003) 6  ja 31 §

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 180, 181, 182 ja 185 §

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017)

Päätösehdotuksen perustelut

Kiinteistöllä sijaitsevien rakennusten ja rakennelmien osalta kunnanhallitus on 18.5.2026 § 77 myöntänyt poikkeamisluvan. Päätöksellään kunnanhallitus on katsonut, että rakentamiselle on olemassa rakentamislain 57 §:n mukaiset edellytykset eikä poikkeamisen myöntämiselle ole laissa säädettyjä esteitä. Päätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, minkä johdosta asia ei ole vielä lainvoimaisesti ratkaistu. Hallintopakkomääräysten tarkoituksena on saattaa lainvastainen tila lainmukaiseksi. Rakentamisen luvanmukaisuutta ja sijoittamisen edellytyksiä koskeva kokonaisuus on kuitenkin parhaillaan hallintotuomioistuimen arvioitavana muutoksenhaun johdosta. Rakennusvalvonnan 29.6.2026 suorittamassa tarkastuksessa ei myöskään todettu rakennuksista tai rakennelmista aiheutuvan rakentamislain 141 §:ssä   tarkoitettua ilmeistä vaaraa terveellisyydelle tai turvallisuudelle, joka edellyttäisi välittömiä viranomaistoimenpiteitä.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen rakennusvalvontaviranomainen katsoo, että välittömiin hallintopakkotoimiin ryhtyminen ei ole tässä vaiheessa tarpeellista eikä hallinnon oikeusperiaatteiden näkökulmasta tarkoituksenmukaista. Asiassa voidaan odottaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ratkaisua, minkä jälkeen                   rakennusvalvontaviranomainen arvioi asian uudelleen ja ryhtyy tarvittaviin            toimenpiteisiin hallinto-oikeuden ratkaisun edellyttämällä tavalla.

Kihniön kunta suoritti rakennetun ympäristön siisteyskatselmuksen kunnan alueella maanantaina 8.6.2026, jonka tarkoituksena oli valvoa rakennetun ympäristön, rakennusten ja piha-alueiden siisteyttä ja kunnossapitoa. Katselmuksesta kuulutettiin kunnan kotisivuilla 13.5.2026.

Katselmuksella tehdyistä yksityiskohtaisista havainnoista ja niiden pohjalta tehdyistä toimenpiteistä on raportti lautakunnan oheisaineistossa. Raportti ei ole julkinen, koska se pitää sisällään henkilötietoja.

Katselmuksen pohjalta kunnan rakennetun ympäristön tilannetta voidaan pitää yleistasolta kohtuullisena. Katselmuksen yhteydessä havaittiin kuitenkin muutamia erittäin ongelmallisia kohteita. Nämä kohteen on havaittu jo aikaisemminkin. Näiden kohteiden siistiminen ei ole kuitenkaan edennyt toivotulla tavalla tehdyistä valvontatoimenpiteistä huolimatta. Jos näiden kohteiden siistimistä halutaan viedä eteenpäin, niin tulee ottaa harkintaan myös teettämisuhan käyttö. Lautakunnan kokouksessa käydään alustava keskustelu mahdollisen teettämisuhan käytön perusteista Kihniön kunnassa.

Kihniön kunnalle on saapunut 11.6.2026 Kuntalaki (410/2015) 23 §:n mukainen kuntalaisaloite Myyränkankaan tuulivoimalapuiston toiminnan ympäristöluvanvaraisuuteen liittyen. Aloitteessa esitetään, että kunnan on vaadittava toiminnalle ympäristölupa.

Aloitteessa vaaditaan Myyränkankaan tuulivoimahankkeelle ympäristölupaa, koska kaava ja rakennuslupa eivät sen mukaan riitä turvaamaan asukkaiden oikeuksia. Aloite perustelee vaatimusta erityisesti melu-, infraääni- ja värinävaikutuksilla, joiden väitetään olevan aliarvioituja ja puutteellisesti selvitettyjä, sekä tuulivoimaloiden suuren kokoluokan ja yhteisvaikutusten aiheuttamilla terveysriskeillä. Lisäksi vedotaan varovaisuusperiaatteeseen ja siihen, että ilman ympäristölupaa viranomainen laiminlöisi velvollisuutensa turvata terveellinen elinympäristö, jos lupaa ei vaadita.

Kunnan ympäristösuojeluviranomaisen toimivalta

Valtion ympäristölupaviranomaisen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivallasta säädetään ympäristönsuojelulain 34 §:ssä ja ympäristönsuojeluasetuksen (VnA 713/2014) 1 ja 2 §:ssä. Ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n 3 momentin mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetun kohtuutonta haittaa naapuruussuhteissa aiheuttavan toiminnan lupa-asian, jollei ympäristönsuojelulain 34 §:stä johdu muuta.

Esityksestä pyydettiin vastine tuulivoimahankkeen toimijalta 23.6.2026.

Toiminnanharjoittajan vastine 12.8.2026

Fortum Oy toteaa, että Myyränkankaan tuulivoimahankkeen kaavoitus ja hanketta varten laaditut selvitykset on toteutettu asianmukaisesti kokeneiden asiantuntijoiden toimesta voimassa olevien viranomaisohjeiden mukaisesti. Hankkeen melu- ja muut ympäristövaikutukset sekä yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa on arvioitu kaavoituksen ja YVA-menettelyn yhteydessä. Laadittujen mallinnusten mukaan melutasot alittavat ohjearvot alueen asuin- ja lomarakennusten kohdalla.

Fortum Oy:n mukaan hankkeen suunnittelua, ympäristövaikutusten arviointia ja kaavoitusta ovat ohjanneet ja valvoneet useat viranomaiset, ja hankkeen vaikutukset on selvitetty laajasti osana kaavoitus- ja YVA-menettelyjä. Yhtiö katsoo, että hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu riittävällä tavalla osana näitä prosesseja.

Päätöksen perustelut

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan, josta säädetään ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 1 (direktiivilaitos) ja taulukossa 2, on oltava ympäristölupa.

Tuulivoimalat eivät ole taulukoiden mukaan suoraan ympäristöluvanvaraisia hankkeita.

Ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 momentin mukaan ympäristölupa on lisäksi oltava
1) toimintaan, josta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista eikä kyse ole vesilain mukaan luvanvaraisesta hankkeesta;
2) jätevesien johtamiseen, josta saattaa aiheutua ojan, lähteen tai vesilain 1 luvun 3 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun noron pilaantumista;
3) toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Tuulivoimaloiden osalta ympäristöluvan tarve voi tulla arvioitavaksi erityisesti ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 momentin 3 kohdan perusteella, mikäli toiminnasta saattaa aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Hankkeesta on laadittu ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) sekä kaavoituksen yhteydessä tarvittavat selvitykset, joissa on arvioitu hankkeen keskeiset ympäristö- ja terveysvaikutukset sekä niiden yhteisvaikutukset.

Hankkeesta laadittujen selvitysten perusteella hankkeen arvioidut vaikutukset ovat pääosin vähäisiä, paikallisia tai lievennettävissä. Melu- ja välkemallinnusten mukaan toiminta alittaa ohjearvot tai vaikutuksia voidaan tarvittaessa rajoittaa teknisin toimenpitein.

Vastaavanlaisessa asiassa Vaasan hallinto-oikeus on ratkaisussaan 11.5.2026 (nro 611/2026) katsonut, ettei ympäristölupavelvollisuutta voida perustaa pelkästään ennakolliseen epäilyyn mahdollisista melu- tai välkehaitoista. Mikäli käytettävissä olevien selvitysten perusteella ohjearvot eivät ylity eikä toiminnasta ole osoitettu aiheutuneen kohtuutonta rasitusta, ei toiminnanharjoittajaa voida velvoittaa hakemaan ympäristölupaa. Hallinto-oikeus korosti lisäksi, ettei hallintopakkomenettelyä tai kehotusta hakea ympäristölupaa ole tarkoitettu käytettäväksi ennakollisena lupatarpeen ratkaisemiskeinona tilanteessa, jossa toiminnasta ei ole vielä osoitettu aiheutuneen tosiasiallisia haitallisia ympäristövaikutuksia.

Edellä esitetyn sekä hankkeesta laadittujen selvitysten perusteella ei ole osoitettu, että toiminnasta saattaisi aiheutua ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaista kohtuutonta rasitusta. Hanke on siten luonteeltaan sellainen, että sen ympäristövaikutukset voidaan hallita riittävästi kaavoituksen, rakentamisluvan sekä muun sovellettavan lainsäädännön keinoin ilman erillistä ympäristölupaa.

Ympäristöluvan tarve voidaan tarvittaessa arvioida uudelleen, mikäli toiminnasta ilmenee käytännössä sellaisia vaikutuksia, jotka voivat täyttää ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 momentissa säädetyt luvanvaraisuuden edellytykset.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 27, 34 §

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 2 §

  Eräistä naapuruussuhteista annettu laki (26/1920) 17 §

  Kuntalaki (410/2015) 23 §

 Valmistelija ympäristötarkastaja Katja Katajisto

Vastine Lupa- ja valvontaviraston lausunto- ja selvityspyyntöön 26.6.2026, diaarinumero LVV-U/84254/2026.

Vastineen antamiselle on myönnetty lisäaikaa 31.8.2026 asti.

Teknisen lautakunnan käsityksen mukaan kantelu kohdistuu ensisijaisesti yksittäisten poikkeamispäätösten aineelliseen arviointiin. Asia on kuulunut laissa säädetyn muutoksenhakujärjestelmän piiriin, eikä kantelumenettelyä tule käyttää muutoksenhaun korvaavana keinona. Mikäli asia kuitenkin tutkitaan, tekninen lautakunta katsoo, että päätökset on tehty toimivaltaisessa toimielimessä asianmukaisessa menettelyssä ja käytettävissä olleen selvityksen perusteella.

Lupa- ja valvontavirasto on pyytänyt Kihniön kunnalta selvitystä kantelusta, joka koskee Kihniön kunnan teknisen lautakunnan rantarakentamista koskevia poikkeamispäätöksiä. Selvityspyyntö perustuu kuntalain 10 §:n 2 momenttiin, jonka mukaan virasto voi kantelun johdosta tutkia, onko kunta toiminut voimassa olevien lakien mukaan.

Kantelussa viitataan erityisesti teknisen lautakunnan päätökseen 12.5.2026 § 45, joka koskee poikkeamishakemusta vapaa-ajan rakennuksen sijoittamiseksi kaavoittamattomalle ranta-alueelle kiinteistölle Haanmetsä 250-403-10-56. Lisäksi kantelussa viitataan teknisen lautakunnan päätökseen 2.6.2025 § 66.

Teknisen lautakunnan käsitellessä asiaa 12.5.2026 § 45 viranhaltijavalmistelussa esitettiin, ettei poikkeamista puollettaisi. Valmistelussa todettiin muun ohella, että kiinteistö sijaitsee kaavoittamattomalla ranta-alueella, että kantatilatarkastelun perusteella kantatilan laskennallinen rantarakennusoikeus oli jo käytetty ja ylitetty sekä että uusien rakennuspaikkojen muodostaminen alueelle tulisi ratkaista kaavallisen tarkastelun kautta. Lautakunta päätti äänestyksen jälkeen suostua poikkeamiseen.

Kihniön kunnan tekninen lautakunta pyytää ensisijaisesti, että Lupa- ja valvontavirasto jättää kantelun tutkimatta siltä osin kuin kantelussa vaaditaan teknisen lautakunnan rantarakentamista koskevien poikkeamispäätösten sisällöllistä lainmukaisuusarviointia, päätösten asiaratkaisun uudelleenarviointia tai valvontatoimenpiteisiin ryhtymistä poikkeamispäätösten johdosta.

Kantelussa on tosiasiallisesti kyse rakentamislain ja alueidenkäyttölain nojalla tehdyn yksittäisen poikkeamispäätöksen asiaratkaisun arvioinnista sekä siitä, olisiko poikkeaminen tullut myöntää tai jättää myöntämättä. Tällainen kysymys kuuluu ensisijaisesti laissa säädetyn muutoksenhakumenettelyn kautta ratkaistavaksi. Lupa- ja valvontaviraston tehtäviin rakentamislain 4 §:n nojalla ei kuulu kunnan poikkeamispäätöksen sisällöllinen jälkikäteinen arviointi siten, että virasto tosiasiallisesti toimisi muutoksenhakuviranomaisen asemassa.

Mikäli Lupa- ja valvontavirasto katsoo, ettei kantelua jätetä tutkimatta kokonaan, tekninen lautakunta pyytää toissijaisesti, että asia ratkaistaan jäljempänä esitetyn selvityksen perusteella eikä asiassa ryhdytä enempiin toimenpiteisiin.

Rakentamislain 4 §:ssä säädetään Lupa- ja valvontaviraston tehtävistä rakentamislain mukaisessa järjestelmässä. Säännöksen perusteella viraston tehtävänä ei ole toimia yleisenä muutoksenhakuviranomaisena kunnan yksittäisissä rakentamista tai poikkeamista koskevissa päätöksissä. Viraston rooli liittyy rakentamisen ohjauksen ja valvonnan kokonaisuuteen siltä osin kuin rakentamisessa on tarpeen varmistaa valtakunnallisesti merkittävien ja vaikutuksiltaan merkittävien maakunnallisten asioiden huomioon ottaminen.

Lupa- ja valvontaviraston tehtäväpiiriin voivat kuulua esimerkiksi sellaiset rakentamisen vaikutukset, joilla on merkitystä useamman kunnan, maakunnan tai valtakunnallisten alueidenkäytöllisten tavoitteiden näkökulmasta taikka jotka muutoin ylittävät paikallisen lupaharkinnan tavanomaisen merkityksen. Sen sijaan yksittäisen kunnan yksittäistä kiinteistöä koskevan poikkeamispäätöksen sisällöllinen arviointi ei lähtökohtaisesti kuulu tähän tehtäväkokonaisuuteen.

Nyt kyseessä oleva kantelu koskee paikallista rantarakentamisen poikkeamisharkintaa yksittäisillä kiinteistöillä Kihniön kunnassa. Asiassa ei ole esitetty eikä asiakirjoista ilmene, että poikkeamispäätöksillä olisi valtakunnallisesti merkittäviä tai vaikutuksiltaan merkittäviä maakunnallisia vaikutuksia rakentamisen tai alueidenkäytön kannalta. Kyse ei siten ole asiasta, jonka valvonta kuuluisi Lupa- ja valvontaviraston rakentamislain 4 §:n mukaiseen tehtävään.

Kantelussa pyydetään käytännössä arvioimaan, täyttyivätkö rakentamislain 57 §:ssä säädetyt poikkeamisen edellytykset ja oliko teknisen lautakunnan poikkeamisharkinta oikeudellisesti hyväksyttävää. Tällainen arviointi kohdistuu päätöksen asiaratkaisuun. Hallintokantelulla ei voida korvata oikaisuvaatimusta tai hallintovalitusta eikä kanteluratkaisulla voida muuttaa, kumota tai palauttaa kunnan tekemää päätöstä.

Kuntalain 10 §:n 2 momentin mukainen kanteluvalvonta on luonteeltaan yleistä laillisuusvalvontaa. Sitä ei tule käyttää yksittäisen poikkeamispäätöksen asiaratkaisun uudelleentutkimiseen silloin, kun päätökseen on ollut käytettävissä laissa säädetty muutoksenhakukeino. Kantelijan ilmoituksen mukaan asiasta ei ole tehty oikaisuvaatimusta eikä valitusta. Todellisuudessa kantelija on kuitenkin tehnyt teknisen lautakunnan päätökseen 12.5.2026 § 45 valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Kantelun tutkiminen esitetyssä laajuudessa merkitsisi käytännössä sitä, että Lupa- ja valvontavirasto arvioisi yksittäisten poikkeamispäätösten aineellista lainmukaisuutta ja kunnallisen toimielimen harkintavallan käyttöä muutoksenhakujärjestelmän ulkopuolella. Teknisen lautakunnan käsityksen mukaan tällainen paikallinen, yksittäisiä rakennuspaikkoja koskeva poikkeamisasia ei kuulu rakentamislain 4 §:ssä säädettyihin Lupa- ja valvontaviraston tehtäviin, koska siinä ei ole kyse rakentamisessa huomioon otettavista valtakunnallisista tai vaikutuksiltaan merkittävistä maakunnallisista asioista.

Mikäli Lupa- ja valvontavirasto katsoo olevansa toimivaltainen arvioimaan asiaa hallintokanteluna, tekninen lautakunta esittää seuraavan selvityksen.

Poikkeamishakemus on käsitelty teknisessä lautakunnassa toimielimen toimivaltaan kuuluvana asiana. Asiassa on laadittu viranhaltijavalmistelu, jossa on kuvattu rakennuspaikan sijainti, kaavallinen tilanne, rakennusjärjestyksen määräykset, naapurien kuuleminen, kantatilatarkastelu ja rakentamislain 57 §:n poikkeamisen edellytykset. Valmistelussa on siten tuotu lautakunnan tietoon asian ratkaisemisen kannalta keskeiset oikeudelliset ja tosiasialliset seikat.

Lautakunta teki päätöksen kokouksessa toimitetun äänestyksen perusteella. Kunnallinen toimielin ei ole sidottu esittelijän päätösehdotukseen, vaan sillä on toimivalta tehdä esittelijän ehdotuksesta poikkeava päätös, kun päätös syntyy asianmukaisessa päätöksentekomenettelyssä. Päätöksentekomenettely, äänestys ja äänestyksen tulos ilmenevät pöytäkirjasta.

Tekninen lautakunta toteaa, että poikkeamispäätöksen perustelujen riittävyyttä ja poikkeamisen edellytysten täyttymistä koskevat väitteet kohdistuvat päätöksen aineelliseen lainmukaisuuteen. Tällaiset väitteet olisi tullut saattaa tutkittavaksi muutoksenhaun kautta. Hallintokantelumenettelyssä ei ole tarkoituksenmukaista eikä toimivallan mukaista arvioida uudelleen kunnan toimielimen yksittäistä lupaharkintaa.

Kantelussa esitetyt väitteet laajemmasta lainvastaisesta käytännöstä perustuvat kahteen yksittäiseen päätökseen. Tekninen lautakunta katsoo, ettei tämän perusteella voida päätellä, että kunnassa olisi muodostunut yleinen tai systemaattinen lainvastainen käytäntö rantarakentamista koskevissa poikkeamisasioissa. Kukin poikkeamishakemus ratkaistaan tapauskohtaisen harkinnan perusteella sovellettavan lainsäädännön, rakennusjärjestyksen, asiassa saadun selvityksen ja päätöksentekijän harkintavallan rajoissa.

Kantelu on kokonaisuudessaan kokouksen oheisaineistossa. Asian valmistelussa on käytetty dipl.ins. Pasi Lappalaisen (Nosto Consulting Oy) asiantuntemusta.

Kihniön valtuusto on käsitellyt vuoden 2025 tarkastuslautakunnan arviointikertomusta kokouksessaan 15.6.2026. Kokouksessaan valtuusto on velvoittaa kunnanhallitusta ja lautakuntia ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta sekä raportoimaan näistä valtuustolle elokuun 2026 loppuun mennessä.

Teknisen lautakunnan alaisen toiminnan osalta tarkastuslautakunta on esittänyt kaksi kysymystä

1)      Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että terveyskeskuksen tiloja voidaan käyttää jatkossa mahdollisimman monipuolisesti. Minkälaisia toimenpiteitä tekninen lautakunta on tehnyt tai suunnitellut tekevänsä terveyskeskuksen tilojen mahdollisimman monipuolisen käytön toteuttamiseksi.

2)      Millä tavoin tekninen lautakunta on seurannut ja tulee seuraamaan kiinteistöhallintajärjestelmän käyttöönoton edistymistä? Mihin mennessä tekninen lautakunto uskoo saavansa järjestelmän kokonaisuudessaan käyttöön?

Pirkanmaan hyvinvointialue on vasta loppuvuodesta 2025 ilmoittanut millaisessa laajuudessa se tulee jatkossa vuokraamaan terveys- ja palvelukeskuksen tiloja sekä millaiset muutokset näihin tiloihin tulee toteuttaa. Tilamuutokset on toteutettu kevään ja kesän 2026 aikana. Lukitus- ja kulkuoikeusmuutokset ovat vielä kesken. Vasta näiden ratkaisujen selvittyä on Kihniön kunta voinut lähteä pysyvämmin selvittämään tilojen muuta käyttöä.

Kihniön valtuusto on päättänyt vuoden 2023 talousarvion hyväksymisen yhteydessä perustaa tilatyöryhmän laatimaan konkreettisen suunnitelman terveyskeskuksen tilojen hyödyntämiseksi. Kihniön kunnanhallitus on päivittänyt tilatyöryhmän kokoonpanoa kokouksessaan 19.1.2026 seuraavaksi: Tekninen johtaja, Antti Kivioja, Matti Sillanpää, Jari Alkkiomäki, Jenni Vehmasto, Erja Silvennoinen. Kunnanjohtaja, hyvinvointijohtaja, hallituksen ja valtuuston puheenjohtaja voivat osallistua asiantuntijoina kokouksiin.

Tilatyöryhmä on käsitellyt terveyskeskuksen tilojen käyttöä useammassa kokouksessaan. Näiden kokousten tuloksista on raportoitu kunnan hallituksella ja tekniselle lautakunnalle.

Terveyskeskuksen pohjakerroksessa havaittiin mittava kosteusongelma kesällä 2025 ja sen vaatimia sade- ja hulevesien hallintaratkaisuja sekä tilojen kuivatusta on selvitetty ja toteutettu syksystä 2025 alkaen. Kevään ja kesän 2027 aikana saadaan vasta paremmin tietoa, että kuivuvatko pohjakerroksen tilat toivotulla tavalla. Rakennuksen perustuksen alla olevaa maaperään ei ole mahdollista tutkia riittävän kustannustehokkaalla tavalla vaan toteutettujen ratkaisujen toimivuus (siis rakenteiden kuivuminen) nähdään vasta kun rakennuksen ulkopuolelta johtuvat vesien virtaukset on saatu hallintaan sekä tiiviit lattia ja seinä pinnoitteen on poistettu.

Pohjakerroksen tiloja voidaan toivottavasti vuoden 2027 aikana lähteä saneeraamaan ja toivottavasti myös käyttämään eläinlääkärin toimesta. Nykyiset eläinlääkärin tilat eivät ole täysin tyydyttävässä kunnossa mm. sisäilmaongelmien takia. Lisäksi kun pystyttäisiin luopumaan nykyisistä eläinlääkärin tiloista, niin se mahdollistaisi muistakin vajaakäytöllä olevista tiloista luopumisen tai muun ratkaisun.

Terveyskeskuksen hyvin varustellun laitoskeittiön ja ruokasalin vuokraamisesta on neuvoteltu kahden eri toimijan kanssa, mutta neuvottelut eivät ole johtaneet tilojen vuokraamiseen. Tilojen vuokraamismahdollisuutta markkinoidaan jatkuvasti internetissä.

Tilojen käytöstä on eri kokouksissa ja keskusteluissa nostettu esiin erilaisia ajatuksia ja ideoita, mutta näiden osalta ei vielä olla päästy etenemään. Terveys- ja palvelukeskuksen tilojen käyttöä kunnan omassa toiminnassa on myös pohdittu mm. virastotalojen toimintojen osalta. Tällöin kuitenkin hyvin keskeisellä paikalla olevien tilojen tyhjentyminen merkitsisi isoa muutosta alueen aktiiviseen toimintaan sekä tyhjentyvien tilojen käyttöön. Yleisiesti voidaan todeta, että Kihniössä ei ole erityistä kysyntään palvelutiloista, joka hankaloittaa merkittävästi terveyskeskuksen tilojen hyödyntämistä.

Kihniön kunnassa on ollut käytössä jo useita vuosia Granlund Manager (GM) -niminen digitaalinen kiinteistöhallinjärjestelmä. Järjestelmää ollaan käytetty vain pieneltä osin sen tarjoamiin mahdollisuuksiin nähden hyödyksi. Viime vuosina on selvitetty valtion kiinteistöomaisuudesta vastaavan Senaatti kiinteistöjen kehittämän digitaalisen kuntien tilatietopalvelun käytettävyyttä Granlund Managerin sijaan tietojen hallinnassa. Tehtyjen selvitysten perusteella nyt on päätetty jatkaa Granlund Managerin käyttöä. Ratkaisuun vaikutti se, että sen toiminnallisuus on selvästi Senaatin järjestelmää laajempi eikä sen käytön kustannukset kuitenkaan merkittävästi poikkea Senaatin järjestelmän kustannuksista.

Kevään 2026 aikana onkin GM:n käyttöön kouluttauduttu sekä sen käyttöä laajennettu mm. digitaaliset palvelupyynnöt käyttöön oton valmistelulla. Työssä on myös laadittu kehikko GM:n käytön vaiheittaiseen laajentamiseen mm. digitaalisten palvelupyyntöjen tekemiseen kännykällä ja käytön laajentamiseen myös ulkoalueisiin.

Kiinteistöhallinjärjestelmän käytön isoimmaksi ongelmaksi on osoittautunut erityisesti rakennusten erittäin puutteelliset lähtötiedot sekä puuttuvat pitkän aikavälin kunnostusten ohjelmat (PTS). Näiden tietojen tuottamiseen on laadittu toteutuspolku, joka perustuu ensivaiheessa karkeiden tietojen laatimiseen koko kunnan kiinteistökannasta sekä niiden siirtämiseen GM:n. Tämä työ vaatii kuitenkin merkittäviä resursseja. Teknisen osaston käytössä olevat resurssit ovat erittäin rajalliset, joten näiden tietojen kerääminen etenee hitaasti. Tavoitteena on kuitenkin, että vuoden 2026 loppuun mennessä tiedot olisivat karkealla tasolla olemassa ja että niitä päästäisiin siirtämään GM:n vuoden 2027 aikana.

Kiinteistöhallintajärjestelmän käyttöönotto on alkanut ja sen tuomia hyötyjä pyritään tuottamaan vaiheittain. Tämän hetkisen arvion mukaan koko kunnan kiinteistökanta olisi järjestelmässä perustietojen ja ainakin keskeisimpien säännöllisten huoltotöiden ohjelmoinnin osalta kunnossa ja käytössä vuoden 2027 lopussa. Tavoitteena on, että silloin järjestelmässä olisi myös karkealla tasolla oleva kiinteistöjen pitkän aikavälin kunnostussuunnitelma. Tavoitteena on myös se, että 2027 lopussa kaikkien kiinteistöjen normaalit huoltotoimenpiteet ja niiden toteutuminen olisi järjestelmässä mukana. Tämän jälkeenkin järjestelmän tietojen tarkentaminen ja sen mahdollisimman tuloksekas hyödyntäminen edellyttää tietojen täydentämistä ja tarkentamista käytössä olevien resurssien sallimissa rajoissa.

Tällä päätöksellä täydennetään teknisen lautakunnan 12.5.2026 tekemää § 43 päätöstä. Kyseessä on hallintolain mukainen itseoikaisu, jolla ei ole tarkoitus muuttaa päätöksen lopputulosta. Tarkoituksena on käsitellä asia uudelleen siltä osin, että päätökseen lisätään hallintolain edellyttämät yksilöidyt perustelut poikkeamisluvan myöntämiselle.

Tekninen lautakunta käsitteli poikkeamishakemusta kokouksessaan 12.5.2026. Valmistelussa todettiin, että rakennuspaikka on Haanmetsä-niminen 2 000 m²:n suuruinen tila, kiinteistötunnus 250-403-10-56. Kiinteistö sijaitsee kaavoittamattomalla Pääjärven ranta-alueella ja rajoittuu Pääjärveen noin 57 metrin matkalla. Hakemus koskee 27 k-m²:n suuruisen, pyörillä olevan mökkivaunun pitämistä paikallaan vapaa-ajanasumisen mukaisesti. Lisäksi kiinteistölle on sijoitettu saunalautta.

Teknisen lautakunnan esittelijän ehdotuksena oli, ettei poikkeamista puolleta, koska kantatilatarkastelun perusteella kantatilan rantarakennusoikeus on jo ylittynyt ja rakennusoikeus tulisi ratkaista kaavoituksellisessa menettelyssä. Keskustelun aikana tehtiin kannatettu vastaesitys, jonka mukaan poikkeamiseen suostutaan. Äänestyksen jälkeen vastaesitys tuli teknisen lautakunnan päätökseksi.

Kunnanhallitus käsitteli asian 18.5.2026 § 77. Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen ja myönsi poikkeamisen teknisen lautakunnan äänestyspäätöksen mukaisesti. Päätöksen lopputuloksena poikkeaminen myönnettiin, mutta päätökseen ei sisällytetty riittäviä yksilöityjä perusteluita siitä, millä erityisillä syillä poikkeamisluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.

Hallintolain mukaan viranomainen voi käsitellä asian uudelleen ja korjata päätöksessään olevan asiavirheen, jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen, ilmeisen väärään lain soveltamiseen, päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe tai asiaan on tullut uutta olennaista selvitystä. Asiavirheen korjaaminen edellyttää asian uudelleen käsittelyä ja uuden päätöksen antamista. Tässä asiassa päätöksen perustelujen täydentäminen on tarpeen, koska alkuperäisestä teknisen lautakunnan ja myöhemmin kunnanhallituksen päätöksestä ei riittävällä tavalla ilmene, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä millä perusteella poikkeamisen oikeudelliset edellytykset on katsottu täyttyviksi.

Hallintolain päätöksen perustelemista koskevien säännösten mukaan päätöksen perusteluissa on ilmoitettava ratkaisuun vaikuttaneet seikat ja selvitykset sekä mainittava sovelletut säännökset. Koska kyse on poikkeamispäätöksestä kaavoittamattomalla ranta-alueella, perusteluista tulee lisäksi käydä ilmi, että poikkeamisen myöntämiselle on rakentamislain 57 §:ssä tarkoitettu erityinen syy ja että poikkeaminen ei aiheuta kyseisessä säännöksessä tarkoitettuja kielteisiä vaikutuksia.

Poikkeamisen myöntämiselle on katsottava olevan rakentamislain 57 §:ssä tarkoitettu erityinen syy seuraavien seikkojen perusteella:

1. Toimenpiteen vähäinen laajuus ja luonne. Hakemus koskee 27 k-m²:n suuruista pyörillä olevaa mökkivaunua, jossa ei ole liettä eikä vesipistettä. Mökkivaunun edustalla oleva terassi on erillinen ja kevytrakenteinen. Toimenpide on luonteeltaan selvästi tavanomaista rantarakennuspaikan muodostamista vähäisempi, eikä se vastaa vaikutuksiltaan pysyvää, laajaa tai teknisesti varusteltua vapaa-ajan rakennuskokonaisuutta.

1. Rakennuspaikan olemassa oleva käyttö ja ympäristöön sopeutuminen. Kiinteistö on pidetty hakijan ilmoituksen mukaan luonnonvaraisena puineen ja kunttineen. Rakentaminen ei edellytä merkittäviä maastonmuokkauksia, eikä hankkeen ole esitetty muuttavan ranta-alueen maisemallista tai luonnonympäristön luonnetta olennaisesti.

2. Rakennuspaikan sijainti olemassa olevan ranta-asutuksen yhteydessä ja rakentamisesta vapaan rannan määrä. Kiinteistön läheisyydessä on olemassa olevaa rantarakentamista. Kiinteistön toisella puolella metsäpalsta erottaa seuraavan rakennetun kiinteistön hakijan kiinteistöstä. Hanke sijoittuu siten ympäristöön, jossa ranta-alue ei ole kokonaan rakentamatonta luonnontilaista rantaa. Rantarakentamisen mitoitusperiaatteiden yhtenä keskeisenä tarkoituksena on maanomistajien tasapuolisen kohtelun lisäksi turvata riittävä rakentamisesta vapaan rannan määrä. Poikkeamisluvan myöntäminen ei tässä tapauksessa tosiasiallisesti vähennä rakentamisesta vapaaksi tulkittavan rannan määrää, koska hakemuksen kohteena oleva kiinteistö sijoittuu olemassa olevan rantarakentamisen vaikutuspiiriin. Hakemuksen mukainen vähäinen toimenpide ei katkaise yhtenäistä rakentamatonta rantajaksoa eikä heikennä ranta-alueen myöhempää suunnittelullista liikkumavaraa.

3. Naapurien kuuleminen ja hankkeen paikalliset vaikutukset. Naapureita on kuultu. Kahdella naapurikiinteistöllä ei ollut huomautettavaa hankkeesta, ja kahden naapurikiinteistön omistajat ovat esittäneet huomautuksia. Huomautukset on otettu päätöksenteossa huomioon. Kokonaisarvion perusteella hankkeen vaikutukset naapurustoon jäävät rajallisiksi, kun otetaan huomioon toimenpiteen vähäinen koko, rakennuspaikan säilyminen pääosin luonnonmukaisena sekä se, että rakentamisen määrä on olennaisesti vähäisempi kuin rakennusjärjestyksen enimmäismäärä alle 5 000 m²:n rantarakennuspaikalla.

4. Tasapuolinen kohtelu ja päätöskäytännön huomioon ottaminen. Hakija on vedonnut teknisen lautakunnan 2.6.2025 § 66 tekemään myönteiseen poikkeamispäätökseen tilanteessa, jossa kantatilamitoituksen perusteella rakennuspaikan muodostaminen ei olisi ollut yksiselitteisesti mahdollista. Tekninen lautakunta katsoo, että tässä asiassa myönteinen ratkaisu voidaan perustella hakijan esiin tuomilla yhdenvertaisuusnäkökohdilla sekä hankkeen vähäisellä ja ympäristöön sopeutuvalla luonteella. Ratkaisu perustuu kuitenkin tämän yksittäistapauksen olosuhteisiin, eikä se muodosta yleistä oikeutta uusiin rantarakennuspaikkoihin vastaavilla alueilla.

Poikkeaminen ei aiheuta rakentamislain 57 §:ssä tarkoitettua haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, kun otetaan huomioon hankkeen vähäinen koko, kiinteistön sijainti olemassa olevan ranta-asutuksen yhteydessä sekä se, että kyseessä ei ole laaja uusi rakennuskokonaisuus. Päätös ei myöskään estä alueen mahdollista myöhempää kaavoituksellista tarkastelua, eikä sillä ratkaista kantatilan muiden alueiden rakennusoikeutta. Lisäksi poikkeamisluvan myöntäminen ei tosiasiallisesti vähennä rakentamisesta vapaaksi tulkittavan rannan määrää, koska hakemuksen mukainen toimenpide sijoittuu jo olemassa olevan rantarakentamisen vaikutuspiiriin eikä muodosta uutta erillistä rakennettua jaksoa muutoin rakentamattomalle rantavyöhykkeelle.

Poikkeaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista eikä rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Asiassa ei ole tullut esiin sellaisia erityisiä luonnonsuojelu- tai kulttuuriympäristöarvoja, joita hakemuksen mukainen vähäinen toimenpide vaarantaisi. Rakennuspaikan säilyttäminen pääosin luonnonvaraisena tukee sitä, ettei hankkeesta aiheudu merkittävää ympäristön muutosta.

Poikkeaminen ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Hakemuksen mukainen toimenpide on pinta-alaltaan ja tekniseltä varustelultaan rajattu. Mahdolliset tarkemmat rakentamistapaa, sijoittumista, jätevesien käsittelyä, paloturvallisuutta ja muuta teknistä toteutusta koskevat kysymykset ratkaistaan tarvittaessa erillisessä rakentamislupamenettelyssä ja muussa toimivaltaisessa viranomaismenettelyssä.

Asian valmistelussa on käytetty dipl.ins. Pasi Lappalaisen (Nosto Consulting Oy) asiantuntemusta.

Terveys- ja palvelukeskuksen tilojen vuokrauksessa on tapahtunut muutoksia Kihniön kunnan ja Pirkanmaan hyvinvointialueen tekemän vuoden 2026 alusta voimaan tulleen vuokrasopimuksen johdosta.

Aikaisemmin allasosaston käyttömaksu on määritetty vain Petäjäopiston käyttöä varten. Edellisen kerran käyttömaksusta on päätetty teknisessä lautakunnassa 15.6.2023. Tällöin käyttömaksuksi määritettiin 15,90 €/h.

Muuttuneen vuokrasopimuksen jälkeen ollaan käytetty tätä Petäjäopiston hinnoittelua myös Kotipihlajan sauna/uimavuorojen laskutuksessa. Lisäksi kunnalta on kysytty mahdollisuutta vuokrata allasosastoa kuntalaisten hyvinvointia tukevan yhdistyksen taholta. Nyt olisikin tarve määrittää em. kaltaisille tuettua asumispalvelua tai yleishyödyllistä toimintaa järjestäville toimijoille altaan hinnoittelu.

Altaan käyttökustannusten seurantaa on jouduttu muokkaamaan muuttuneen vuokrasopimuksen takia. Vaikka kustannusseurantaa ei ole vielä pystytty tekemään kaikkien kustannusten osalta, niin ollaan havaittu, että aikaisempaa hinnoittelua tulee korottaa. Hinnoittelu pyritään kuitenkin pitämään kohtuullisena, koska altaan käyttömahdollisuuden tarjoamisella pystytään tukemaan kuntalaisten hyvinvointia.

Allasvuorojen käytön aikataulusta sovitaan erikseen Kihniön kunnan kanssa.

Tekninen johtaja esittelee taloustilannetta kokouksessa.

Oheismateriaalina toteumavertailu.

Tekninen johtaja esittelee ajankohtaisia asioita

• Keskustan metsien harvennuksen tilanne ja vaikutus talouteen

• Investointien tilannekatsaus

• Vanhan koulun alueen suunnittelu

• Mahdollinen osallistuminen Hämeenkyrön, Ikaalisten ja Parkanon teknisten sektorien puitesopimuskilpailutukseen

• Pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivityksen aloitus