Huoltajien tietopankki

Kokoamme tälle sivulle keskeisiä tietoja varhaiskasvatuksesta ja useimmin kysytyistä kysymyksistä vastauksineen. Sisältö on vielä työn alla.

Kihniön kunnan varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu Opetushallituksen laatimiin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja varhaiskasvatuslakiin ja se on otettu käyttöön elokuussa 2017. Varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu eri toimintamuotojen työtä yhteisesti ohjaavaksi suunnitelmaksi.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä tavoitteista ja sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lasten huoltajien välisestä yhteistyöstä, monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuksen järjestäjiä oikeudellisesti velvoittava määräys.

Kihniön kunnan varhaiskasvatussuunnitelma määrittelee, ohjaa ja tukee varhaiskasvatuksen järjestämistä paikallisesti. Suunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon paikalliset erityispiirteet, pedagogiset painotukset, lasten tarpeet sekä varhaiskasvatusta koskevan arviointitiedon ja kehittämistyön tulokset.

Kihniön varhaiskasvatussuunnitelman arvoperusta rakentuu huoltajille, lapsille ja varhaiskasvatuksen henkilökunnalle tehdyn kyselyn pohjalle.

Tärkeimmiksi asioiksi nousevat toisen huomioon ottaminen, myönteinen minäkuva ja hyvinvoiva lapsi. Lisäksi nousevat lapsen kuuleminen, leikkiminen ja erilaisuuden hyväksyminen. Tärkeänä koetaan myös turvallinen oppimisympäristö, johon kuuluvat selkeät rajat, turvalliset aikuiset ja myönteinen ilmapiiri.

Kihniön varhaiskasvatuksessa näkyy lasten osallisuus, joka toteutuu arjessa lapsen mahdollisuutena vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja saada myönteistä palautetta päivittäin. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää ja sitä toteutetaan tasavertaisina kohtaamisina päivittäin. Tavoitteena on, että huoltajat ja henkilökunta sitoutuvat toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen parhaaksi. Lapsen ja perheen vakaumusta kunnioitetaan ja se otetaan huomioon varhaiskasvatuksen toiminnassa.

Jokaiselle päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle laaditaan lisäksi oma henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana tulee olla lapsen etu ja tarpeet.

Suunnitelmaan kirjattavat tavoitteet asetetaan pedagogiselle toiminnalle. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan lapsen aloitettua päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Henkilöstö laatii suunnitelman yhteistyössä huoltajan kanssa. Lapsen mielipide ja toiveet tulee selvittää ja huomioida suunnitelmassa. Henkilöstön vastuulla on etsiä sopivat keinot lapsen näkökulmien selvittämiseksi. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmista nousevat tavoitteet otetaan huomioon lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja oppimisympäristöjen kehittämisessä.

Lasten varhaiskasvatussuunnitelmat ovat pohjana myös ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmalle eli ryhmävasulle. Ryhmävasun avulla suunnitellaan ryhmän toimintaa niin, että voidaan ottaa huomioon lapsen oppimiskäsitykset ja monipuoliset työtavat. Lisäksi lasten varhaiskasvatussuunnitelmista nousevat henkilökohtaiset tavoitteet näkyvät ryhmän toiminnassa.

Kihniön varhaiskasvatuksessa tuen järjestämisen lähtökohtana ovat lapsen oppimiseen ja kehitykseen liittyvät tarpeet sekä lapsen vahvuudet. Kun lapsella havaitaan tuen tarvetta, vastataan tähän herkästi tuen arvioinnilla. Tällöin tukitoimien lisäksi korostuu lapsen henkilökohtainen ohjaus sekä monialainen yhteistyö. Lapsen erityisen tuen arvioinnissa ja suunnittelussa hyödynnetään usein psykologista tai lääketieteellisiä tutkimuksia pedagogisen tuen järjestämisen pohjaksi. Tärkeää on, että lapsen tuen tarvetta arvioidaan suunnitellusti, säännöllisesti ja dokumentoiden. Havaintojen ja arvioinnin pohjalta suunnitellaan lapsiryhmän toimintaa. Kasvattajien kesken sovitaan yhdessä toimivia käytäntöjä eri vuorovaikutustilanteisiin ja toimintoihin.

Varhaiskasvatuksen erityisopettajien (VEO:n) asiantuntemusta hyödynnetään lapsen yksilöllisen tuen tarpeiden varhaisessa tunnistamisessa, erillisten tutkimusten tarpeellisuuden arvioinnissa sekä tukitoimien järjestämisen suunnittelussa. Tärkeää on toimia yhteistyössä vanhempien sekä mahdollisten lapsen ja perheen kanssa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa.

Alle kouluikäisten lasten vanhemmat voivat kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona valita lasten kotihoidon tuen, mikäli perheessä on alle 3 -vuotias lapsi, joka ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa. Kotihoidon tukea maksetaan myös perheen muista alle kouluikäisistä lapsista, joita hoidetaan samalla tavalla.

Lapsen hoitaja voi olla myös joku muu kuin oma äiti tai isä. Tuki voidaan myöntää heti vanhempainrahakauden päätyttyä. Sitä ei makseta kuukautta lyhyemmältä ajalta. Tuensaajan on ilmoitettava Kelaan välittömästi, jos lapsen hoitojärjestelyt tai perheen tulot muuttuvat, jotta tuki voidaan maksaa oikein perustein.

Kotihoidon tukea haetaan Kelalta. Lisätietoja Kelan etuusneuvonnasta puh. 020 692 206.

Yksityisen hoidon tukea maksetaan, jos perheen alle kouluikäistä lasta hoitaa kunnan hyväksymä yksityisen varhaiskasvatuksen palveluntuottaja.

Lapsi voi olla hoidossa:

  • yksityisessä päiväkodissa
  • yksityisessä ryhmäperhepäivähoidossa
  • yksityisellä perhepäivähoitajalla tai
  • omassa kodissaan, jos vanhemmat palkkaavat lapsen kotiin yksityisen hoitajan vähintään kuukauden kestävällä työsopimuksella. Lisätietoja Kelalta.

Lasten yksityisen hoidon tukeen kuuluu hoitoraha sekä perheen tulojen perusteella hoitolisä. Yksityisen hoidon tukea haetaan Kelalta, josta saa myös lisätietoja. Yksityisen hoidon tuki maksetaan palveluntuottajalle. Huoltajat maksavat yksityisen hoidon tuottajalle heidän keskinäisen sopimuksensa mukaisen asiakasmaksun.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaissa (1503/2016) säädetään kunnan järjestämässä päiväkoti- ja perhepäivähoidossa perittävistä maksuista. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki ei koske yksityisesti järjestettävää varhaiskasvatusta.

Varhaiskasvatuksesta perittävä asiakasmaksu määräytyy perheen koon ja tulojen sekä lapselle varattujen hoitopäivien määrän mukaan.

Varhaiskasvatuksesta perittävää maksua määritettäessä otetaan tuloina huomioon lapsen, hänen vanhemman tai muun huoltajan sekä näiden kanssa yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävän henkilön veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verosta vapaat tulot.

Maaliskuun 2023 alusta asiakasmaksulain perusteella tehdyn indeksitarkastuksen myötä varhaiskasvatuksesta perittävä enimmäismaksu on 295 euroa ja alin perittävä maksu on 27 euroa. Toisesta lapsesta perittävä maksu on enintään 40 prosenttia ensimmäisen lapsen maksusta eli enintään 118 euroa. Seuraavien lasten maksu on 20 prosenttia nuorimman lapsen maksusta.

Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa korkeintaan 20 tuntia viikossa, kuukausimaksu on enintään 60 prosenttia kokoaikaisesta maksusta. Varhaiskasvatuksen kestäessä keskimäärin vähintään 35 tuntia viikoittain, voidaan kuukausimaksuna periä kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksu. Varhaiskasvatuksen kestäessä enemmän kuin 20 tuntia, mutta alle 35 tuntia viikoittain, kunnan tulee periä maksu, joka on suhteutettu varhaiskasvatusaikaan.

Kihniön kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan joulukuulla 2022, että Kihniössä varhaiskasvatus on maksutonta vuosien 2023 -2024 ajan.

Tuen järjestämisen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet sekä oppimiseen, kehitykseen ja hyvinvointiin liittyvät tarpeet. Varhaiskasvatuksessa tuki rakennetaan vastaamaan lapsen yksilöllisiä tarpeita. Lapsen tarvitsema tuki pyritään aina toteuttamaan osana vertaisryhmää. Varhaiskasvatuksessa huolehditaan siitä, että jokainen lapsi kokee itsensä hyväksytyksi omana itsenään sekä ryhmän jäsenenä. Kannustamalla lasta ja antamalla hänelle mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin tuetaan lapsen myönteisen minäkuvan kehittymistä.

Tuen toteuttamisen perustana on ryhmän laadukas pedagogiikka. Lapsen yksilölliset tarpeet huomioidaan erilaisilla arjen järjestelyillä työtavoilla esimerkiksi selkeällä päiväjärjestyksellä, oppimisympäristöjen muokkaamisella, ryhmien joustavalla muuntelulla ja suunnitelmallisella toiminnan eriyttämisellä.

Mäkipää, KaroliinaVarhaiskasvatuksen erityisopetus