Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986), yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) ja varhaiskasvatuslaki (540/2018) velvoittavat varhaiskasvatuksen järjestäjää edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä ehkäisemään syrjintää. Varhaiskasvatuksen toimintaympäristön tulee olla turvallinen, osallistava ja kaikkien lasten kehitystä tukeva. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä työ on jatkuva prosessi ja kytkeytyy muuhun pedagogiseen suunnitteluun.

Kunnan varhaiskasvatukseen on laadittu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jonka tavoitteena on vahvistaa yhdenvertaisia oppimisen ja osallisuuden mahdollisuuksia, ehkäistä syrjintää ja tukea henkilöstön osaamista.

Suunnitelman on laatinut varhaiskasvatuksen erityisopettaja Karoliina Mäkipää. Suunnitelmaa varten on kuultu huoltajia ja henkilökuntaa. Huoltajien kuuleminen tapahtui päiväkodin kyselyn yhteydessä vuonna 2024. Henkilökunnalle suunnattu kysely esitellään kokouksessa.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma liitteessä 1.

Laaja hyvinvointikertomus on kunnan lakisääteinen strateginen asiakirja, joka kokoaa yhteen ajantasaisen tiedon kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden tilasta, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä. Kertomus toimii keskeisenä johtamisen, päätöksenteon ja kehittämistyön välineenä.

Hyvinvointikertomuksessa tarkastellaan eri väestöryhmien hyvinvointia laaja-alaisesti hyödyntäen sekä tilastollista tietoa että paikallista kokemustietoa. Keskeisiä teemoja ovat muun muassa terveys, elintavat, osallisuus, turvallisuus, elinympäristö sekä palvelujen toimivuus ja saavutettavuus.

Kertomus arvioi kuluneen valtuustokauden aikana toteutuneita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteitä sekä niiden vaikuttavuutta. Samalla se tunnistaa keskeiset kehittämiskohteet ja painopisteet tulevalle kaudelle. Näiden pohjalta määritellään tavoitteet ja toimenpiteet, joilla kuntalaisten hyvinvointia edistetään suunnitelmallisesti ja poikkihallinnollisesti.

Hyvinvointikertomus tukee kunnan strategiatyötä sekä vahvistaa eri toimialojen välistä yhteistyötä. Se toimii myös välineenä hyvinvointitiedon viestintään ja kuntalaisten osallistamisen tukena.

Laaja hyvinvointisuunnitelma liitteessä 2.

Kihniön yhtenäiskoulun luokanopettaja Janette Rantanen on 25.03.2026 vastaanotetulla sähköpostilla irtisanoutunut luokanopettajan virasta 01.08.2026 lukien. Rantasen viimeinen työpäivä on 31.07.2026.

Kihniön yhtenäiskoulun laskevan oppilasmäärän vuoksi tällä hetkellä virassa olevia luokanopettajia on riittävästi. Tämän vuoksi irtisanoutumisen seurauksena vapautuvaa luokanopettajan virkaa ei ole tarpeen avata uudelleen ja se voidaan lakkauttaa.

Hallintosäännön 50§:n mukaan kunnanhallitus päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta.

Hallitus on kokouksessaan 19.1.2026 § 5 päättänyt, että yli 3 kuukauden mittaisten työ- tai virkasuhteiden täyttämisen osalta otetaan käyttöön täyttölupamenettely 1.1.2026 alkaen. Täyttöluvan myöntää kunnanhallitus.

Täyttölupamenettelyn tarkoituksena on rekrytointien keskitetympi hallinta. Täyttölupakäytännön mukaisesti avoimeksi tuleva virka tai tehtävä täytetään vain välttämättömissä tilanteissa, tehtävät organisoidaan ensisijaisesti muilla tavoin. Samalla arvioidaan, mitä toimintoja tai tehtäviä voi jättää tekemättä ja mitä toimintoja lopetetaan kokonaan.

Kaikissa vakinaisissa ja määräaikaisissa rekrytoinneissa tulee pyytää täyttölupa ennen rekrytointiprosessin aloittamista. Vakinaisesti täytettävien palvelussuhteiden täyttölupahakemukset viedään kunnanhallituksen päätettäväksi. Kiireellisen määräaikaisten palvelussuhteiden täyttöluvan voi myöntää kunnanjohtaja.

Täyttölupa myönnetään perustellusta syystä. Täyttölupien käsittelyn yhteydessä kiinnitetään huomiota siihen, että eläköityvien henkilöiden osalta täyttö voidaan välttää tehtävien uudelleen järjestelyn kautta tai sisäisin siirroin. Täyttölupaa haetaan siihen tarkoitetulla lomakkeella.

Sivistystoimessa on tarpeen hakea täyttölupaa:

• Määräaikaiselle luokanopettajalle 1.8.2026-31.7.2027

• Tuntiopettajalle, jonka tehtäviin kuuluu luokanopetusta ja äidinkieltä, ajalle 1.8.2026-31.7.2027

• Osa-aikaiselle keittiöapulaiselle toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen

• Koulunuorisotyöntekijälle määräajaksi hankkeen mukaan

Koulunuorisotyöntekijän täyttölupaa haetaan sillä ehdolla, että hankeavustusta myönnetään Kihniön kunnalle. Täyttölupaa haetaan osa-aikaisesti määräajalle riippuen avustuksen määrästä ja hankeajasta.

Täyttölupahakemukset esitetään kokouksessa.

Mobiililaitteiden liiallisella käytöllä voi olla monia haitallisia vaikutuksia nuorten hyvinvointiin. Sosiaalisen median jatkuva käyttö voi lisätä paineita, vertailua ja ahdistuneisuutta, mikä voi altistaa esimerkiksi masennus- ja ahdistuneisuushäiriöoireille. Mobiililaitteet voivat myös heikentää keskittymiskykyä ja oppimista, kun jatkuvat ilmoitukset keskeyttävät tekemisen. Lisäksi runsas ruutuaika on yhteydessä heikentyneeseen uneen. Fyysisellä tasolla pitkäaikainen paikallaanolo ja huono ergonomia voivat aiheuttaa niska- ja hartiakipuja.

Koulujen olisi tärkeää rajoittaa nuorten ruutuaikaa, koska oppimisympäristön tulisi tukea keskittymistä, vuorovaikutusta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Liiallinen mobiililaitteiden käyttö koulupäivän aikana lisää häiriötekijöitä ja heikentää keskittymiskykyä, mikä voi vaikuttaa oppimistuloksiin. Lisäksi jatkuva altistuminen digitaalisille ärsykkeille voi kuormittaa aivoja ja vaikeuttaa syvällistä ajattelua. Ruutuajan rajoittaminen koulussa voi myös edistää kasvokkaista vuorovaikutusta, sosiaalisia taitoja ja yhteisöllisyyttä, jotka ovat keskeisiä nuoren kehitykselle. Samalla se tukee terveellisiä elämäntapoja, kuten liikkumista ja taukojen pitämistä. Useat asiantuntijatahot, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto, korostavat, että ruutuajan hallinta on tärkeä osa nuorten hyvinvoinnin tukemista myös koulupäivän aikana.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan digilaitteet ovat luonteva osa nuorten arkea ja voivat tukea oppimista ja sosiaalisia suhteita, mutta liiallisesta käytöstä on myös kasvavaa tutkimusnäyttöä haittojen osalta. Erityisesti huolta herättää se, että runsas ruutuaika voi viedä aikaa muilta hyvinvoinnin kannalta tärkeiltä asioilta, kuten liikkumiselta, unelta, lukemiselta ja kasvokkaiselta vuorovaikutukselta.

THL:n mukaan haittoja voidaan ehkäistä ohjaamalla käyttöä, asettamalla rajoja ja tukemalla tasapainoista arkea, jossa digitaalinen tekeminen ei syrjäytä muita kehitykselle tärkeitä toimintoja.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto puolestaan painottaa nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja korostaa aikuisten roolia ruutuajan rajaamisessa. Sen näkemyksen mukaan koulun tulisi tukea terveitä digikäyttötottumuksia rajoittamalla liiallista mobiililaitteiden käyttöä sekä kannustamalla nuoria liikkumaan, lepäämään ja olemaan vuorovaikutuksessa kasvokkain. Mannerheimin Lastensuojeluliitto tuo esiin, että selkeät säännöt ja yhteiset käytännöt auttavat nuoria hallitsemaan omaa ruutuaikaansa ja ehkäisevät liiallisen käytön haittoja.

1.8.2025 alkaen puhelimen käyttöä koulussa säätelee laki, ja tarkemmat säännöt päättää koulutuksen järjestäjä järjestyssäännöissä. Puhelin on pääsääntöisesti kielletty oppitunneilla, ja sen käyttö on sallittua vain opettajan luvalla opetuksellisin perustein. Koulu päättää järjestyssäännöissään, saako puhelinta käyttää välitunneilla, ruokailussa tai siirtymissä.

Esi- ja perusopetuksessa täytyy edistää lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa lain nojalla 1.8.2026 alkaen. Velvoite perustuu perusopetuslain muutokseen, jonka eduskunta hyväksyi huhtikuussa 2025. Mobiililaitteiden käytön rajoittaminen myös pitkällä välitunnilla tukee uuden lakiuudistuksen toteutumista. Lisäksi kouluterveyskyselyn mukaan nuoret kokivat yhä enemmän hallitsematonta mediankäyttöä. Jopa 54 % yläkoululaisista oli huomannut olevansa netissä, vaikka se ei edes huvittaisi.

Lautakunta esittää, että perusopetuksessa otetaan käyttöön selkeä linjaus, jonka mukaan matkapuhelimia ei saa käyttää lainkaan koulupäivän aikana. Tavoitteena on vahvistaa työrauhaa, tukea oppilaiden keskittymistä ja vähentää häiriötekijöitä sekä sosiaalisen median aiheuttamia kuormitustilanteita koulupäivän aikana. Tällä hetkellä yläkoulun oppilaat saavat käyttää puhelintaan ruokavälitunnilla.

Lautakunta esittää Kihniön yhtenäiskoululle, että tämä linjaus otetaan huomioon lukuvuoden alussa, kun henkilökunta laatii/päivittää järjestyssääntöjä. Koulu voi määritellä tarkemmat käytännöt (esimerkiksi puhelinten säilytys luokissa tai kaapeissa), mutta lautakunta toivoo, että koululla on yhtenäinen linjaus, että puhelimia ei käytetä lainkaan koulupäivän aikana ilman opettajan erikseen antamaa opetuksellista syytä.

Kihniön sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä on jättänyt kunnanvaltuuston kokouksessa 14.11.2022 valtuustoaloitteen "Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksen lisäämistä osaksi opetussuunnitelmaa." Aloite liitteessä nro 3.

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta on päättänyt kokouksessaan 17.4.2024 §36, että valinnaisainevähennyksen vuoksi lisätään yksi valinnaisaine 3.luokalle. Valinnaisaineeksi valittiin tunne- ja vuorovaikutustaidot.

Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan tulojen toteutumaprosentti on 6,4 ja menojen toteutumaprosentti on 12,8. Nettobudjetoinnin mukainen toimintakateprosentti on 14,2.

Hyvinvointijohtajan viranhaltijapäätökset ajalta 18.02.2026-22.04.2026

Rehtorin viranhaltijapäätökset ajalta 15.01.2026-22.04.2026.

• Saadut hankeavustukset

  • Liikuntaleirit 2026, LVV-U/30060/2026, 2.600€ (90%)

  • Liikettä läpi elämän Kihniössä, LVV-U/23521/2026, 9.000€ (50%)

  • Koulutuksellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa Kihniön kunnan

    varhaiskasvatukseen ja esi- ja perusopetukseen, OKM/261/520/2024, 50.000, (80%)

• Sovitaan seuraava kokousaika.