Tekninen lautakunta käsitteli kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen aineiston (kaavaluonnos) kokouksessaan 28.3.2024 § 98 ja kunnanhallitus päätti asettaa tuulivoimaosayleiskaavan valmisteluvaiheen aineiston maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n ja -asetuksen 30 §:n mukaisesti nähtäville ja pyytää siitä lausunnot. Kaavaluonnos oli nähtävillä 10.4.-31.5.2024.

Kaavaluonnoksen nähtävillä oloaikana järjestettiin yleisötilaisuus 16.4.2024 Puumilassa. Tilaisuus oli yhteinen Myyränkankaan tuulivoimahankkeen YVA-selostuksen ja osayleiskaavan luonnosvaiheen kanssa.

Kaavaluonnoksesta saatiin 13 lausuntoa ja siitä annettiin 10 mielipidettä, joista yksi oli 264 henkilön allekirjoittama adressi. Saatuun palautteeseen on laadittu vastineet.

Osayleiskaavan valmisteluvaiheen jälkeen Myyränkankaan tuulivoimahanke on siirtynyt Fortumille osana kauppaa marraskuussa 2025, kun Fortum osti ABO Energyltä 4,4 GW edestä maatuulivoiman kehityshankkeita.

Kaavaehdotusta valmisteltaessa Kihniön kunta ja hankevastaava ovat pitäneet työneuvotteluja ja viranomaistahojen kanssa on myös käyty viranomaistyöneuvotteluja.

Kaavaehdotus on laadittu saadun palautteen ja hankkeen YVA-menettelystä saatu perusteltu päätelmä huomioon ottaen. Osayleiskaavan valmisteluvaiheen jälkeen kaavaehdotukseen on tehty tarkennuksia liittyen voimalasijoitteluun ja ohjeellisena esitettäviin uusiin tieyhteyksiin. Tarkentavalla suunnittelulla on pyritty huomioimaan luontoarvoihin kohdistuvia vaikutuksia sekä voimaloiden rakennettavuuteen liittyviä tekijöitä. Lisäksi maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle on kaavamääräyksen turvin mahdollistettu aurinkovoimatuotannon sijoittamisen mahdollisuus erillisellä lupamenettelyllä.

Ehdotusvaiheen kaavaratkaisuun liittyen on tehty päivitykset melu- ja välkemallinnuksiin, näkymäalueanalyyseihin ja havainnekuvasovitteisiin. Lisäksi on laadittu susiarviointiin liittyen ydinreviiriselvitys ja maakotkaselvityksiin on laadittu täydennyksiä (nämä kaksi vain viranomaiskäyttöön). Kaavan vaikutusten arviointia on tarkennettu vastaamaan ehdotusvaiheen mukaista kaavaratkaisua.

Yhteisvaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu Myyränkankaan hankkeen mahdollisia vaikutuksia muiden lähialueille suunniteltujen hankkeiden kanssa. Myyränkankaan hankealuetta lähimmät tuulivoimahankkeet ovat Tuuramäki, Vermassalo, Närhinkangas, Lylyharju, Mäntyperä ja Niittuneva.

Myyränkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava on laadittu Kihniön kunnan alueelle oikeusvaikutteisena osayleiskaavana siten, että se voi toimia suoraan tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena. Kaavan päätavoitteena on mahdollistaa Fortumin kehittämän tuulivoimahankkeen toteuttaminen Myyränkankaan alueelle kestävällä tavalla ja valtakunnallisia sekä maakunnallisia sekä kunnallisia ilmasto- ja energiatavoitteita tukien..

Osayleiskaava osoittaa:

• enintään 19 tuulivoimalaa Kihniön kunnan alueelle,

• voimaloiden yksikkötehon olevan noin 7–10 MW,

• enimmäiskorkeuden 320 metriä,

• voimaloiden vaatimat ohjeelliset rakennuspaikat,

• huoltotieyhteydet, maakaapeloinnin, sähköaseman sekä sähkönsiirtoreitin.

Koko Myyränkankaan hankekokonaisuuteen sisältyy lisäksi Virtain puolella sijaitsevia voimaloita, mutta tämä kaava koskee vain Kihniön alueelle sijoittuvia 19 voimalaa.

Kaavamerkinnöissä alue on pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M‑1). Lisäksi kaavassa osoitetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita (luo‑1), joille ei sijoitu voimaloita, sekä muita ympäristöarvoja turvaavia määräyksiä. Kaava ei sisällä aurinkovoima-alueita, eikä se rajoita maa- ja metsätalouden harjoittamista tuulivoimaloiden ulkopuolella.

Kaava-alueen pinta-ala on noin 2 784 hehtaaria. Suunnittelualue on pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla ei sijaitse taajamia eikä asemakaavoitettua asutusta. Alue on harvaan asuttua ja metsätalouskäytössä, mikä on ohjannut tuulivoimaloiden sijoittelua.

Kaavan suunnittelualueen pinta-ala on noin 2784,1 ha. Tarkentavalla jatkosuunnittelulla kaavan valmisteluvaiheen jälkeen voimalasijoittelua on jonkin verran muutettu, mistä johtuen kaava-alueen rajausta on voitu pienentää. Kaava-alueen rajauksen lähtökohtana on 40 dB:b raja lisättynä noin 200 metrin puskurialueella.

Vaikutukset asutukseen ja elinoloihin

Suunnittelualueella ei ole vakituista eikä loma-asutusta. Lähimmät asuin- ja lomarakennukset sijaitsevat noin 1,5–4 kilometrin etäisyydellä voimaloista. Kaavan mukaiset melu- ja välkemallinnukset osoittavat, että ympäristöohjearvot alittuvat kaikilla asuin- ja lomarakennuksilla, eikä terveydellisiä raja-arvoja ylitetä. Vaikutukset asutukseen ovat siten pääosin maisemallisia ja koettuihin elinoloihin liittyviä, eivätkä ne estä alueen nykyistä käyttöä.

Maisema- ja kulttuuriympäristövaikutukset

Myyränkankaan alue kuuluu Suomenselän metsäiseen ja karuun maisemamaakuntaan. Varsinaisella kaava-alueella ei ole valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai suojeltuja rakennuksia. Tuulivoimalat muuttavat alueen maisemaa energiantuotantomaisemaksi, ja vaikutukset ovat selkeimmät lähialueella (0–5 km), missä ne arvioidaan pääosin keskisuuriksi kielteisiksi. Kauempana vaikutukset lievenevät.

Maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuurimaisemiin ja rakennettuihin kulttuuriympäristöihin kohdistuvat vaikutukset on arvioitu pääosin kohtalaisiksi tai vähäisiksi, eikä kaava estä näiden kohteiden arvojen säilymistä.

Vaikutukset luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen

Kaava-alueella ei sijaitse Natura 2000 -alueita eikä luonnonsuojelualueita. Lähimmät Natura-alueet (Närhineva–Koroluoma, Isoneva–Kurjenmetsä ja Joutsenjärvi) sijoittuvat 0,7–2,6 kilometrin etäisyydelle. Natura-arvioinnin ja muiden luontoselvitysten perusteella kaavaratkaisulla ei ole heikentäviä vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteisiin.

Luontovaikutukset kohdistuvat pääosin paikallisesti voimaloiden rakennuspaikoille, huoltotielinjauksiin ja nostoalueille. Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin on arvioitu pieniksi kielteisiksi ja pääosin palautuviksi. Direktiivilajien, kuten liito-oravan, viitasammakon ja lepakoiden, osalta selvitykset osoittavat, ettei niiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja heikennetä.

Linnusto ja eläimistö

Pesimälinnusto on alueelle tyypillistä suomalaista metsälinnustoa. Kaavassa ei kohdistu voimaloita tiedossa oleville merkittäville pesimä- tai soidinpaikoille siten, että se estäisi lajien säilymistä alueella. Muuttolinnuston osalta alue ei sijaitse merkittävillä päämuuttoreiteillä lukuun ottamatta kurjen kevätmuuttoa, ja törmäysriskit on arvioitu vähäisiksi. Kokonaisuutena linnustovaikutukset on arvioitu pääosin pieniksi.

Melu-, välke- ja liikennevaikutukset

Melu- ja välkemallinnukset osoittavat, että kaavaratkaisu täyttää säädösten ja ohjeiden mukaiset vaatimukset. Välkevaikutukset jäävät alle ohjearvojen, ja tarvittaessa niitä voidaan rajoittaa myös teknisin ratkaisuin. Liikennevaikutukset ovat merkittävimmät rakentamisvaiheessa, jolloin raskas liikenne lisääntyy tilapäisesti. Toiminnan aikana huoltoliikenne on vähäistä.

Ilmasto- ja energiapoliittiset vaikutukset

Kaavaratkaisu tukee valtakunnallisia ja maakunnallisia ilmasto- ja energiatavoitteita lisäämällä uusiutuvan energian tuotantoa. Tuulivoimapuiston arvioidaan vähentävän merkittävästi hiilidioksidipäästöjä koko elinkaarensa aikana verrattuna fossiiliseen energiantuotantoon. Vaikka rakentaminen aiheuttaa paikallisia päästöjä ja muutoksia maankäyttöön, kokonaisilmastovaikutus on selvästi myönteinen.

Hankevastaava Fortum Janne Ristolainen on kokouksessa esittelemässä asiaa. Kaavakonsultti Minna Lehtonen Ramboll Oy osallistuu kokoukseen esittelemään kaavaehdotusta.

Vain viranomaiskäyttöön olevat liitteet on toimitettu lautakunnan jäsenille oheismateriaalina.

Tekninen lautakunta on kokouksessaan 1.2.2017 (8 §) päättänyt yksityisteiden kunnossapitoavustusten ehdot ja kunnossapitoluokat on päivitetty vuonna 2018. Uuden yksityistielain (84 §) mukaan kunta voi avustaa vain sellaisia yksityisteitä, joiden hoitoa varten on perustettu tiehoitokunta ja joiden tiedot on ilmoitettu Maanmittauslaitoksen yksityistierekisteriin ja tien käytön rajoitukset on ilmoitettu kansalliseen tie- ja katuverkon järjestelmään (digiroad).
Yksityisteiden kunnossapitoavustukset olivat haettavissa ajalla 16.1.-30.4.2026. Avustushaun alkamisesta ilmoitettiin Ylä-Satakunta-lehdessä ja kunnan kotisivulla. Määräaikaan mennessä saatiin 41 avustushakemusta.

Rakennuspaikka ja sen sijainti:

Rakennuspaikka on Haanmetsä-niminen 2000 m2 suuruinen tila, jonka kiinteistötunnus on 250-403-10-56. Kiinteistö sijaitsee kaavoittamattomalla ranta-alueella ja rajoittuu Pääjärveen noin 57 metrin matkalla.

Oheismateriaalina asemapiirros.

Esitetty toimenpide:

Poikkeamista haetaan mökkivaunun 27 k-m2 pidättämiseksi paikallaan vapaa-ajanasumisen mukaisesti.

Lisäksi kiinteistölle on sijoitettu saunalautta. Hakija on aiemmin vuonna 2022 hakenut poikkeamislupaa kiinteistölle. Poikkeamislupa hylättiin tällöin, perusteluna kantatilatarkasteluun perustuva mitoituksen ylittyminen.

Hakijan esittämät perustelut:

Kiinteistölle on tuotu siirrettävä pyörillä oleva 27 m² mökkivaunu ilman liettä ja vesipistettä.

Mökkivaunua on siirrelty kiinteistöllä useamman kerran. Mökkivaunun edustalla on erillinen (irrallaan oleva) kevytrakenteinen irtoharkkoperustalla oleva 15 m² terassi.

Kiinteistömme vieressä on vain yksi rakennettu rajanaapuri. Toisella puolella metsäpalsta erottaa seuraavan rakennetun kiinteistön omastamme.

Olemme pitäneet kiinteistön hyvin luonnonvaraisena puineen ja kunttineen.

Maksamme myös kiinteistöstä kiinteistöveroa.

Tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden nimissä koemme olevamme oikeutettuja saamaan poikkeamisluvan.

Päätöksen tulisi olla linjassa tekemäänne myönteiseen päätökseen teknisen lautakunnan kokouksessa 2.6.2025, $ 66.

Kyseisessä tapauksessa ei kantatila-perusteisesti olisi ollut mahdollista saada poikkeamislupaa, rantaviivaa oli vain 36m sekä vapaa-ajan asutus oli tiheämmässä.

Naapuri oli huomauttanut tiiviistä rakentamisesta sekä paikan ahtaudesta.

Päätös oli myönteinen teknisen lautakunnan sekä kunnanhallituksen kokouksissa. 

Rakentamistilanne:

Kiinteistö on rakentamaton.

Kiellot, rajoitukset ja kaavallinen tilanne:

Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa eikä oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Täten alueen rakentamisessa noudatetaan Kihniön kunnan rakennusjärjestystä. Rakennusjärjestyksen kohdassa 7.1. määrätään rakennusten sijoittamisesta ranta-alueella. Rakentamisen määrä kaavoittamattomalla ranta-alueella alle 5000 m2:n rakennuspaikalla määritellään rakennusjärjestyksessä siten, että rakennuspaikalla saa olla enintään yksi loma-asunto, sauna ja aittarakennus, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 125 m2 ja kerrosten lukumäärä enintään 1 ½. Erillisen sauna –ja varastorakennuksen kerrosala saa olla enintään 30 m2. Lisäksi saa rakentaa kylmää varastotilaa 30 m2 ja sen yhteyteen autokatoksen 30 m2.

Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä mitattuna terassin etureunasta. Rakennuspaikan koosta Kihniön kunnan rakennusjärjestyksessä määrätään seuraavaa; asemakaava-alueen ulkopuolella haja-asutusalueella tontin koko tulee olla vähintään 3000 m2. Milloin rakennus liitetään yleiseen viemäriverkkoon, rakennuspaikan pinta-ala voi olla edellä sanottua pienempi, ei kuitenkaan alle 2000 m2.

Naapureiden kuuleminen:

Naapureiden kuuleminen suoritettu. Kiinteistöillä 250-403-10-57 ja 250-403-10-66 ei ole huomautettavaa hankkeeseen. Kiinteistöjen 250-403-10-54 ja 250-403-10-61 omistajilla on hankkeeseen huomauttamista. Naapureiden huomautus on kokousmateriaalin oheisaineistona.

Poikkeamisen edellytyksen perustelut:

RakL 57§ mukaisesti poikkeamisvalta on kunnalla.

Kyseinen kiinteistö sijaitsee Pääjärven rannalla kaavoittamattomalla ranta-alueella, jolloin ennen rakentamisluvan käsittelyä, on rakennusoikeus ja rakentamisen soveltuvuus tarkasteltava poikkeamisluvan kautta. Alueidenkäyttölain 132/1999 72§ §; Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakentamisluvan myöntämisen perusteena.

Kaavoittamattomalla alueella rakentamattoman kiinteistön rakennusoikeus tulee tutkia kantatilatarkastelun avulla. Kantatilatarkastelussa selvitetään kiinteistöjaotus poikkileikkausajankohtana, joka yleisesti on ollut rakennuslain ja-asetuksen voimaantulopäivä 1.7.1959 ja jota käytetään kantatilatarkastelussa rakennusoikeuden määrittämiseksi kaavoittamattomilla ja rakentamattomilla ranta-alueilla. Samaan kantatilaan kuuluvia tiloja tarkastellaan kokonaisuutena. Jokainen muodostettu rakennuspaikka ranta-alueella vähentää kantatilan jäljellä olevaa

rantarakennusoikeutta. Mitoitettavan alueen ulkopuolella eli yli 200 metrin päässä rantaviivasta sijaitsevat rakennuspaikat eivät vaikuta rakennusoikeuden määrään.

Kiinteistön 250-403-10-56 kantatilana on kiinteistö 250-403-10-38 Ranta, joka on rekisteröity 22.2.1957. Kantatila on lohkaistu 4 eri kiinteistöksi 17.2.1968, jolloin on muodostunut kiinteistöt Kiviranta 250-403-10-47, Nuottakallio 250-403-10-46, Maunonniemi 250-403-10-48 ja Ranta 250-403-10-49(x). Kiinteistöstä Ranta 10:49 on edelleen 14.8.1969 lohkaistu kiinteistöt Kesälä (250-403-10-53), Kaukoranta (250-403-10-52) ja Karhusalo (250-403-10-54). Jäljelle on jäänyt Ranta  250-403-10-55(x). Kiinteistöstä Ranta 10:55 on edelleen 10.5.1971 lohkaistu kiinteistöt Mattila 250-403-10-58, Haanmetsä 250-403-10-56, Koivikko 250-403-10-59 ja Annala 250-403-10-57. Jäljelle on jäänyt Ranta 250-403-10-60(x), josta on edelleen 4.7.1973 lohkaistu kiinteistö Koivuranta 250-403-10-61. Jäljelle on jäänyt kiinteistö Ranta 250-403-10-62 (x), josta on edelleen lohkaistu kiinteistö Lyytinen 250-403-10-65. Jäljelle on jäänyt kiinteistö Ranta 250-403-10-66.

Kantatilan rantaviivan pituus

Kantatilalla on ollut rantaviivaa yhteensä 1012 metriä Pääjärven rannalla. Osa rantaviivasta on niemekkeistä, jolloin vakiintuneen tavan mukaan tulisi käyttää muunneltua rantaviivaa rantarakennusoikeuden laskemisessa, joka pienentää rantaviivan pituutta ja vähentää rakennusoikeutta. Kyseisen kiinteistön osalta on laskennassa kuitenkin käytetty todellista rantaviivaa, jolloin voidaan varmistua siitä, että muunnoskerroin ei vaikuta rakennusoikeuden määräytymiseen negatiivisesti hakijan kannalta. Poikkeuslupamenettelyssä vakiintunut mitoituksessa käytetty uusien rakennuspaikkojen maksimi määrä per rantaviivakilometri on 6 kpl. Tämän suurempaan rakennuspaikkojen määrään ei poikkeuslupamenettelyssä voida päästä, koska ranta-alueelle on jätettävä ns. kaavoitusvara.

Laskelman mukaan emätilan rakennusoikeus on:

rantarakennusoikeus= 1,012 km x 6 kpl/ km rakennuspaikkaa/ rantaviiva km = 6,072 > 6 paikkaa.

Rakennnusoikeus

Laskelman mukaan emätilalla on ollut oikeus kuuteen (6) rantarakennuspaikkaan. Kantatilasta lohkotuista rantarakennuspaikoista 11 lohkotilaa on käyttänyt rantarakennusoikeuttaan, joten tämä ylittää melkein kaksin kertaisesti sen määrän, joka poikkeamisluvalla yleisesti voidaan myöntää.  Kyseisen kantatilan Ranta 250-403-10-38 osalta on Turun ja Porin lääninhallitus tehnyt kielteisen päätöksen uuden lomarakennuksen rakentamisesta 17.2.1981 ja todennut, että kyseisen alueen rakentamista ei voida enää ratkaista ilman rantakaavaa ottaen huomioon jo kantatilasta muodostetut rakennuspaikat.

Rakennusoikeuden ovat käyttäneet tilat:

Koivikko                              250-403-10-59

Mattila                                 250-403-10-58

Annala                                250-403-10-57

Karhusalo                           250-403-10-54

Koivuranta                          250-403-10-61

Kesälä                                 250-403-10-53

Maunonniemi                      250-403-10-48

Kaukoranta                         250-403-10-52

Ranta                                  250-403-10-66

Kiviranta                             250-403-10-47

Nuottakallio                        250-403-10-46

RakL 57 §; kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen tässä laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.

Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:

1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;

2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;

3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai

4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Kiinteistön 250-403-10-56 osalta tehdyn kantatilatarkastelun perusteella ja jo aiemmin annetun lääninhallituksen päätöksen perusteella voidaan todeta, että kiinteistön ja koko alueen uusien rakennuspaikkojen muodostaminen tulisi tehdä kaavallisen tarkastelun kautta.

Kiinteistön omistaja on ennen kiinteistön ostamista ollut tietoinen kiinteistön luonteesta ja siitä, että kiinteistö on ns. rakennuskiellossa. 

 Valmistelija: rakennustarkastaja Raisa Karinsalo

Kihniön kunnanhallitus on 16.01.1995 päätöksellään maanomistajan aloitteesta rauhoittanut luonnonmuistomerkikiksi tilalla SUVIMÄKI 250-407-15-66 kasvavan nelihaaraisen kuusen nimeltään Suvimäen kuusi. Kuusi on yli satavuotias puu, josta kasvaa neljä puunhaaraa. Luonnonmuistomerkkejä puun läheisyydessä ei ole, kartassa merkintä näkyy.
Nykyinen maanomistaja haki puun luonnonmuistomerkin lakkauttamista 25.3.2026. Maanomistaja ilmoitti hakemuksessaan, että yksi kuusen neljästä rungosta on kaatunut talvimyrskyssä ja että jäljellä olevat kolme runkoa ovat heikentyneet ja muodostavat turvallisuusriskin pihapiirissä.

Muistomerkin lakkauttamisesta pyydettiin lausunto Lupa- ja Valvontavirastolta 25.3.2026. Lausunnossaan 10.4.2026 virasto lausui:

Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei ole selvää, onko kohteessa tehty asiantuntijan suorittamaa paikan päällä tapahtunutta arviota jäljellä olevien runkojen kunnosta, elinvoimaisuudesta tai mahdollisista lahovaurioista.

Lupa‑ ja valvontavirasto katsoo, että rauhoitukselle ei enää välttämättä ole alkuperäisiä perusteita tilanteessa, jossa nelihaaraisena rauhoitettu kuusi on muuttunut kolmirunkoiseksi yhden rungon kaaduttua myrskyn seurauksena. Alkuperäinen suojelun kohteena ollut erityispiirre ei tällöin enää täysimääräisesti täyty ja kohteen luonne luonnonmuistomerkkinä on olennaisesti muuttunut.

Lisäksi on huomioitava, että kuusi on puulaji, joka ei yleensä siedä hyvin rungon tai merkittävien haarojen menetyksiä. Yhden rungon kaatuminen voi heikentää jäljellä olevien runkojen tuentaa ja lisätä koko yksilön rakenteellista heikentymistä. 

96 § Luonnonmuistomerkin rauhoituksen lakkauttaminen

Kunta voi yksityisen omistamalla alueella omistajan hakemuksesta tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksestä osittain tai kokonaan lakkauttaa luonnonmuistomerkin rauhoituksen, jos rauhoitukselle ei ole enää perusteita tai jos rauhoitus estää yleisen edun kannalta merkittävän hankkeen tai suunnitelman toteuttamisen.

Valmistelija: ympäristötarkastaja Katja Katajisto

Kiinteistön 250-409-8-45 omistajat hakevat poikkeamista ympäristönsuojelumääräysten 11 §:n kohdasta, mikä edellyttää käytöstä poistetun öljysäiliön poistamista maasta. Hakemus on jätetty Kihniön kunnan ympäristövalvontaan 21.4.2026.

Hakemuksen mukaan kiinteistöllä vaihdetaan öljylämmitys maalämpöön. Kyseessä on 1980 asennettu lasikuidusta tehty öljysäiliö, jonka tilavuus on 3000 litraa. Öljysäiliö on noin metrin etäisyydellä asuinrakennuksen ulkoseinämästä. Öljysäiliön sijainti on merkitty hakemuksen liitteenä olevaan kuvakaappaukseen kartasta.

Poikkeuslupaa haetaan sillä perusteella, että säiliön poistaminen maaperästä edellyttäisi kaivuutöitä rakennuksen välittömässä läheisyydessä, mikä voisi vaurioittaa rakennuksia, niiden perustuksia tai muita rakenteita sekä aiheuttaa vahinkoa muulle omaisuudelle, kuten istutuksille. Säiliön läheisyydessä kulkee kiinteistön viemäriputket, jotka saattaisivat poiston yhteydessä myös vaurioitua. Säiliö tyhjennetään ja puhdistetaan asianmukaisesti ennen maahan jättämistä ja toimenpiteiden jälkeinen tarkastuspöytäkirja toimitetaan kunnan ympäristöviranomaiselle.

Tarkastelu

Ympäristönsuojelumääräysten mukaan ympäristönsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksen velvollisuudesta poistaa maanalainen öljysäiliö, mikäli säiliön poistaminen on teknisesti hyvin vaikeaa tai siitä aiheutuu kohtuutonta vahinkoa muulle omaisuudelle.

Valmistelija: Ympäristötarkastaja Katja Katajisto

Tekninen johtaja esittelee ajankohtaisia asioita kokouksessa.

• Sulkuejärven rantakaavoituksen tilanne