Kihniön kunnanhallitus päätti 23.1.2023 § 13 asettaa Lylyharjun tuulivoimaosayleiskaavan valmisteluvaiheen aineiston ja kaavaluonnoksen julkisesti nähtäville. Lylyharjun tuulivoimaosayleiskaava oli luonnoksena nähtävillä 1.3.–14.4.2023. Osayleiskaavaluonnoksesta saatiin 11 lausuntoa ja 3 mielipidettä. Lausuntoihin ja mielipiteisiin on annettu kaavanlaatijan vastineet, jotka ovat kaavaselostuksen liitteenä.

Ehdotusvaiheessa voimaloiden määrä kaavaratkaisussa on kuusi. Luonnosvaiheeseen nähden yksi voimalapaikka on poistettu ja voimaloiden sijaintia on tarkistettu. Erityisesti voimaloiden määrään ja voimalasijoitteluun on vaikuttanut suojellun maakotkan huomioiminen. Mallinnuksen perusteella maakotkalle ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia kaavassa osoitetulla voimalasijoittelulla.

Koko kaava-alue on osoitettu käyttötarkoitukseltaan M-1-merkinnällä, jolla saa edelleen harjoittaa tavanomaisen tapaan maa- ja metsätaloutta. Kaavassa on osoitettu tv-alueet, joille saa rakentaa yhden tuulivoimalan kullekin. Voimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 290 m maanpinnasta. Voimaloiden tarkka sijainti määritellään rakennusluvan yhteydessä. Tuulivoima-alueen sisäinen sähkösiirto on osoitettu ohjeellisena huoltoteiden varteen.

Kaavaehdotusvaiheessa luontoarvoalueiden merkintöjä on täsmennetty. Iso Ristinevan ja Lylynevan alue on osoitettu luo-2 -aluerajauksella soidensuojeluohjelma-alueen mukaisesti. Kaava-alueen laajuutta on tarkistettu ehdotusvaiheessa. Kaava-alue on laajentunut kaakkoisosassa hieman luonnosvaiheen ratkaisusta. Laajennuksen myötä laskennallinen 40 dB melualue sijoittuu kokonaisuudessaan kaava-alueelle.

Elonkirjo ja energia vaihemaakuntakaavassa on osoitettu tuulienergiatuotannon alue -merkintä Lylyharjun alueelle. Voimaloiden sijoittelussa on otettu huomioon voimassa oleva maakuntakaavan merkinnät.

Maankäyttö kaava-alueella on metsätalousaluetta, käytöstä poistuneista turvetuotantoalueita sekä peltoalueita. Lähin taajama-asutus voimaloista on Kihniön kirkonkylässä noin 10 kilometrin etäisyydellä kaakossa. Kaava-alueelle ei sijoitu asuin- tai lomarakennuksia .Lähimmät asuinrakennukset sijoittuvat noin 1,5–2,0 kilometrin etäisyydelle voimaloista kaava-alueen itäpuolella Ratinkylässä. Lähimmät lomarakennukset sijoittuvat niin ikään noin 1,5–2,5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista Iso Madesjärven rannalla.

Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset keskeiset maankäyttöön kohdistuvat vaikutukset koskevat ennen kaikkea rakentamattomien metsätalous- ja peltoalueiden muuttumista osin energiantuotannon alueiksi ja uusiksi tiealueiksi. Vaikutukset kohdistuvat osin myös metsätalousalueille tyypilliseen virkistyskäyttöön. Vaikutukset ovat hankkeen elinkaarta ajatellen hyvin pitkäkestoiset, mutta kohdistuvat suhteellisen pienelle alalle kaava-alueesta.

Kaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei kohdistu sellaisia yhdyskuntarakenteen tai maankäytön kehittämistarpeita, jotka eivät olisi sovitettavissa yhteen tuulivoimarakentamisen kanssa. Lylyharjun tuulivoimapuisto ei vaikuta mainittavasti myöskään hankealueen kuntien yhdyskuntarakenteeseen.

Voimalasijoittelun perusteella tuulivoimahankkeen meluvaikutukset pysyvät laissa ja määräyksissä säädettyjen ohjearvojen alapuolella suhteessa rakennettuihin asuin- ja lomarakennuksiin sekä kaavoitettuihin rakentamattomiin asuin- ja lomarakennuspaikkoihin. Välkkeen osalta sekä rakennetut että rakentamattomat kaa-voitetut rakennuspaikat jäävät välkevaikutusalueen ulkopuolelle.

Voimaloiden välittömässä läheisyydessä näkyessään voimalan suuren koon voi havaita hyvin konkreettisesti. Niiltä osin maisemassa tapahtuva muutos on suuri. Kyseisillä alueilla ei kuitenkaan oleskella kovin usein. Lisäksi alueen maisemakuva on varsin tavanomainen ja herkkyys melko vähäinen, jolloin vaikutukset maisemakuvalle jäävät melko vähäisiksi.

Kaava-alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti merkittäviä maisema-alueita tai rakennettuja kulttuuriympäristöjä, joille voisi kohdistua maisemavaikutuksia. Tuulivoimaloiden välittömällä vaikutusalueella sijaitsee joitakin asuinrakennuksia Ratikyläntien varrella idässä ja lomarakennuksia Iso Madesjärven eteläosan rannoilla luoteessa. Osa niistä sijoittuu sulkeutuneisiin ympäristöihin niin, ettei niille näkyisi suoraan tuulivoimaloita. Osalle rakennuksia tai niiden pihapiiristä ja lähiympäristöstä voisi näkyä muutamia voimaloita.

Lähialueen ulkorajalle sijoittuu yksi maakunnallinen kulttuurimaisema kaakossa nimeltä Korhoskylän kulttuurimaisema. Kulttuurimaisemassa voimaloita saattaa näkyä hyvin pienellä alueella Ratikyläntien varteen noin 600 metrin matkalta avoimen pellon kohdalla Lylyharjun Kihniön voimaloita. Lähialueen ulkopuolella voimaloita näkyisi näkymäalueanalyysin perusteella lähinnä Korhosjärven vesialueille sekä osalle kaakkoisista rantaviivoista. Korhosenniemestä tehty havainnekuva osoittaa, että voimaloita voi kyllä olla havaittavissa, mutta näkyessään ne eivät ole kovin hallitsevia, ja lisäksi kasvillisuus peittää voimakkaasti voimaloiden näkyvyyttä.

Parhaiten välialueella voimaloita näkyisi laajemmille järvialtaille ja niiden rannoille. Kankarinjärvellä ja Kuivasjärvellä voimaloita näkyisi laajemmin järvien avoimille selille sekä eteläisemmille rannoille. Linnanjärvelle muodostuu kapeampi näkymäsektori järven eteläosaan ja pätkälle etelärantaa. Nerkoonjärvi on etäämmällä, ja se epäsäännöllisemmän muotoinen ja paikoin kapeampi niin, että sille muodostuvat näkymäalueet ovat rikkonaisempia kuin Kankarinjärvellä ja Kuivasjärvellä.

Lentoestevalot muuttavat maiseman luonnetta etenkin pimeällä ja kirkkaalla säällä, kun valot erottuvat selkeästi korkealla ilmassa, puuston latvuston yläpuolella, missä ei ole muita valonlähteitä. Etenkin tuulivoimapuiston elinkaaren alkuaikana, maisema, joka on totuttu näkemään ilman minkäänlaisia valolähteitä, voidaan kokea levottomana.

Toiminnan päätyttyä tuulivoimalat voidaan purkaa ja poistaa kokonaisuudessaan. Perustusten ja kaapelien osalta on ratkaistava, jätetäänkö rakenteet paikoilleen vai poistetaanko ne. Mikäli kaikki rakenteet poistetaan, ei hankkeella käytöstä poiston jälkeen ole vaikutuksia maankäyttöön. Mikäli perustuslaatat jätetään paikoilleen, voidaan vaikutuksia vähentää maisemoinnilla.

Hankealueelta ei löytynyt muinaisjäännöksiä. Hankealueen pohjoisosaan (Kurikan puolelle) sijoittuvasta Madesluomassa sijaitsee pato ja mahdollisesti myllyyn liittyvä uoma, joka määriteltiin muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Lylynevan itäpuolelta (Kihniön puolella) löytyi varsin nuori metsäkämpän jäännös, joka määriteltiin muuksi kohteeksi. Sähkönsiirtoreitin inventoinnissa havaittiin yksi rakkakuoppa ja kaksi tervahautaa, jotka määriteltiin kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Muinaisjäännökset ja tervahaudat otetaan huomioon hankkeen tarkemmassa suunnittelussa ja jätetään rakennustoimenpiteiden ulkopuolelle.

Metsien lajistolle kohdistuvat vaikutukset rakennuspaikoilla ovat pysyviä tuulivoimapuistojen toiminta-ajan. Ne arvioidaan kuitenkin kokonaisuudessaan vähäisiksi, koska rakentamisen alle jäävän metsämaan pinta-ala on vähäinen suhteessa koko rajattuun hankealueeseen. Vaikutukset kohdistuvat pääasiassa karuihin ja alueellisesti sekä valtakunnallisesti hyvin yleisiin metsäluontotyyppeihin.

Viime vuosina suoritetuissa, useita muuttokausia kestäneissä rakennettujen tuulivoimapuistojen linnustovaikutusten seurannoissa on havaittu olevan vain vähäisiä vaikutuksia lintujen muuttoreitteihin, ja vaikutukset ilmenevät etupäässä paikallisina muutoksina muuttoreittien sisällä lintujen pyrkiessä kiertämään tuulivoimapuistoja.

Lylyharjun merkittävimmät linnustoarvot keskittyvät Iso Ristinevan ja Lylynevan alueille, jotka on tunnistettu mm. maakunnallisesti arvokkaiksi lintualueiksi. Näille alueille ei kohdistu suoria muutoksia, mutta rakentamisvaiheen melu ja muu häiriö voivat silti karkottaa pesimälinnustoa alueelta väliaikaisesti tai heikentää alueella pesivien lintujen pesimämenestystä rakentamisvuosina.

Mallinnusten perusteella vuotuinen todennäköinen välkevaikutus jää enintään Ruotsin 8 tunnin ohjearvoon kaikkien lähialueen asuin- ja lomarakennusten kohdalla. Myös päiväkohtainen todennäköinen välkeaika alittaa Ruotsin 30 minuutin ohjearvon kaikkien alueen asuntojen kohdalla.

Rakennuslain muutoksen takia kunnan rakennusjärjestys tulee päivittää vastaamaan muuttunutta lainsäädäntöä vuoden 2027 alkuun mennessä. Kihniön kunta on pitänyt rakennusjärjestyksen uudistamisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä loppuvuodesta 2024. Työ on viivästynyt teknisen osaston henkilövaihdoksista johtuen. Kokouksessa rakennustarkastaja Raisa Karintaus ja maankäyttöasiantuntija Pasi Lappalainen esittelevät rakennusjärjestyksen uudistamisen tilannetta.

Suunnittelualueet sijaitsevat eri puolilla Kihniön Nerkoonjärveä. Suunnittelualueille on olemassa olevat tieyhteydet. Kaavatyön vireilletulosta on kuulutettu 10.12.2024. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä 11.12.2024 – 15.1.2025.

Laadittavan ranta-asemakaavan tavoitteena on päivittää alueen lomarakennuspaikkojen maankäyttöä vastaamaan nykytarpeita ja nykyistä käyttötarkoitusta. Kaava-alueen rakennuspaikoille osoitetaan kunnan rakennusjärjestyksen mukainen sallittu rakennusoikeus. Osalla suunnittelualueista on voimassa eri aikoina voimaan tulleita ranta-asemakaavoja. Osa suunnittelualueista on ranta-asemakaavoittamatonta aluetta.

Kihniön tekninen lautakunta on käsitellyt 9.9.2025 päivätyn kaavaehdotuksen kokouksessaan 20.10.2025 § 79. Lautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Kaavaehdotusaineistoon on tehty teknisen lautakunnan päätöksen perusteella seuraavia muutoksia:

• Kaavakartalta on poistettu maa- ja metsätalousalueelle osoitettu saunarakennus.

• Esitettyihin määräyksiin on tehty teknisluonteisia korjauksia.

Kaavassa osoitetaan yhteensä 10 rakennuspaikkaa, joista kahdeksan osoitetaan loma asuntojen rakennuspaikkoina ja kaksi erillispientalojen rakennuspaikkoina. Osoitettavista kahdeksasta vapaa-ajan rakennuspaikasta seitsemän on jo rakentuneita. Yksi kaavoitettu, mutta rakentamaton vapaa-ajan rakennuspaikka siirretään saman kiinteistön alueella itärannalta etelään.

Suunnittelualueet ovat pääosin rakentuneiden loma-asuntojen metsäistä pihapiiriä. Suunnittelualueelta ei ole tiedossa luonnon- tai maiseman arvokohteita. Alueelta on laadittu luontoselvitys kevään ja kesän 2024 aikana.

Alueelta on laadittu kaavatyön yhteydessä arkeologinen inventointi. Inventoinnissa havaittiin aitamainen kivilatomus Kivelänniemen alueella kaakkoisreunassa kalliopaljastuman päällä. Latomus todennäköisesti liittyy vuosien 1804 isojakokartalla ja vuoden 1960 peruskartalla alueella sijainneeseen pelto/niittyalueeseen. Kivilatomusta ehdotetaan muuksi kulttuuriperintökohteeksi.

Kaava-alueen rakennuspaikat ovat pääosin jo rakentuneita, Kaavassa osoitetaan pääasiassa ainoastaan hieman lisärakennusoikeutta jo toteutuneille rakennuspaikoille. Uudet rakennukset tai laajennusosat saattavat toteutuessaan näkyä maisemassa jonkin verran, mutta kaavan yleisissä määräyksissä on pyritty ohjaamaan rakentamista siten, että rakennukset sopeutuisivat maisemaan väritykseltään, julkisivumateriaaleiltaan sekä mittasuhteiltaan ja rakennuspaikalla säilytettäisiin riittävästi puustoa. Kaavalla ei täten arvioida olevan merkittävää vaikutusta alueen maisemarakenteeseen tai luonnonoloihin.

Tekninen johtaja esittelee taloustilannetta kokouksessa.

Oheismateriaalina toteumavertailu.

• Henkilöstöasioita

• TK:n tilanne