Kihniön kunnan hallintosäännön mukaan toimielin päättää kokoustensa ajan ja paikan. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen kokouksen pitämisestä.

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä.

Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Kokouskutsu lähetetään vähintään 4 päivää ennen kokousta, toimitus- ja kokouspäivä mukaan lukien. Edellä mainitusta neljän päivän ajasta voidaan poiketa asian kiireellisyyden niin vaatiessa toimielimen enemmistön suostumuksella.

Kihniön kunnan hallintosäännön mukaan pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla.

Hallintosäännön mukaan kokouksesta kirjoittaa pöytäkirjan puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä ja pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kunnan verkkosivuilla.

Kihniön kunnanvaltuuston hyväksymän talousarvio- ja taloussuunnitelman mukaan talousarvion käyttötalousosassa valtuusto asettaa toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot toimielimelle tehtävien hoitamista varten.
Asianomainen hallintokunta jakaa tehtäväkokonaisuudelle annetun määrärahan käyttösuunnitelmassaan edelleen vastuuyksiköille ja kustannuspaikoille meno- ja tulolajitarkkuudella.

Esityslistan liitteet:

Meno- ja tulolajitarkkuudella tehty ehdotus talousarvion käyttösuunnitelmaksi teknisen lautakunnan osalta vuodelle 2026 (liite 1).

Närhinkankaan tuulivoimaosayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon aikana saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin on laadittu liitteessä esitetyt vastineet. Vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin on käsitelty liitteessä omina kohtinaan, jossa on lyhyesti ensiksi kuvattu annettu lausunto tai mielipide. Sen jälkeen on esitetty siihen laadittu vastine.

Närhinnevan tuulipuisto Oy on tehnyt aloitteen Närhinkankaan energiantuotantoalueen osayleiskaavan laatimisesta Kihniön kunnan kaakkoisrajalle. Kihniön kunta on hyväksynyt kaavoitusaloitteen hankkeen osalta kunnanhallituksessa 13.2.2023 (§ 26).

Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena MRL 77 a §:n mukaisesti niin, että tuulivoimaloiden rakennusluvat voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella. Osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa enintään neljä tuulivoimalaa käsittävän tuulivoima-alueen rakentaminen Kihniöön Närhinkankaan alueelle, jonka kokonaisteho olisi enintään 36 MW. Tuulivoimalaitoksenyksikköteho olisi korkeintaan 9 MW. Tuulivoimalaitosten kokonaiskorkeus olisi enintään 300 metriä.

Tuulivoimaloiden sähkönsiirto selvitetään kaavoituksen yhteydessä huomioiden mm. Myyränkankaan tuulivoimahankkeen sähkönsiirto ja Fingrid Oyj:n suunnitelmat alueella. Hakija on yhteydessä Pirkanmaan ELY-keskukseen hankkeen kaavoitusprosessin linkittämisestä ko. YVA-prosessiin.

Kihniön kunnanhallitus asetti kaavan valmisteluvaiheen aineiston (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) nähtäville ajaksi 02.09.2024 - 02.10.2024.

Kaavaluonnoksesta

Osayleiskaava-alue on osoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi, jolle saa sijoittaa tuulivoimaloita sekä voimaloiden tarvitsemia huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueen. Myös maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen on alueella edelleen mahdollista. Tuulivoimaloille on rajattu sitovat alueet (tv-alueet), joiden sisälle voimaloiden on kokonaisuudessaan sijoituttava.

Tuulivoimalaitosten sijaintiin vaikuttavat luonnonolosuhteet, melu- ja varjostusanalyysit sekä voimalaitosvalmistajasta riippuvat voimaloiden väliset minimietäisyydet optimaalisen tuotannon varmistamiseksi. Alueella on tehty tuulimäärien arvioinnit, joiden tuloksien avulla on voitu varmistua tuulivoimalaitosten tarkoituksenmukaisesta sijoittelusta. 240 m halkaisijan tv-alueiden ympyrän sisällä voimaloiden lopulliset sijainnit määritellään rakennuslupavaiheessa.

Kaavaluonnoksen vaikutusten arvioinnista

Vaikutusten arviointi on osa tuulivoimarakentamisen suunnittelua. Merkittävien tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutukset arvioidaan YVA-lain mukaisessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Valtioneuvosto on lisännyt 14.4.2011 YVA-asetuksen 6§:n hankeluetteloon tuulivoima-alueet, joissa voimalaitosten määrä on vähintään 10 tai niiden yhteen laskettu kokonaisteho on vähintään 30 MW. Koska nämä vaatimukset eivät tässä Närhinkankaan tuulivoimahankkeessa täyty, niin YVA menettelyä ei tässä sovelleta.

Tuulivoima-alueen rakentamisen myötä hankealueen luonnonvaraisimmat metsäalueet muuttuvat osittain rakennetuksi alueeksi. Vaikutukset jäävät kuitenkin vähäisiksi, sillä kyseessä on maksimissaan neljä voimalaa käsittävä hanke. Tuulivoimaloiden rakentumisen myötä alueella nykyisin harjoitettava maa- ja metsätaloustoiminta voi edelleen jatkua.

Alueen läheisyyteen ei kohdistu sellaisia yhdyskuntarakenteen tai maankaytön kehittämistarpeita, jotka eivät olisi sovitettavissa yhteen tuulivoimarakentamisen kanssa. Yleiskaava ei mainittavasti vaikuta myöskään Kihniön kunnan olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Yleiskaava-alueelle ei kohdistu erityisiä asuinrakentamisen tai muun rakentamisen tarpeita. Alueilla ei ole nykyisellään asuinrakennuksia ja tuulivoiman toteutuessa nykyinen maankäytön pääkäyttömuoto säilyy ja siihen liittyen alueelle voi jatkossakin rakentaa pienimuotoisia maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia.

Suunniteltujen tuulivoimaloiden alueet sijoittuvat riittävän etäälle nykyisestä asutuksesta. Voimalasijoittelun perusteella tuulivoimahankkeen meluvaikutukset pysyvät asetuksissa ja määräyksissä säädettyjen ohjearvojen alapuolella suhteessa asuinrakennuksiin. Välkevaikutus alittaa myös suositusarvot asutuksen yhteydessä.

Kaiken kaikkiaan suorat maankäytölliset vaikutukset (melu ja välke) asutukselle jäävät vähäisiksi, mutta epäsuorat (näkyminen) vaihtelevat paikasta riippuen. Kaavoittajan kanssa on todettu, ettei ainutlaatuisia arvoja menetetä, vaan niitä säilyy alueella hyvin ja tarvittaessa voidaan mahdollisten tarpeiden ilmaantuessa suunnitella laajemmin maankäyttöä.

Toiminnan päätyttyä tuulivoimalat voidaan purkaa ja poistaa kokonaisuudessaan. Perustusten ja maakaapelien osalta on ratkaistava, jätetäänkö rakenteet paikoilleen vai poistetaanko ne. Mikäli kaikki rakenteet poistetaan, ei hankkeella käytöstä poiston jälkeen ole vaikutuksia maankäyttöön. Mikäli perustuslaatat jätetään paikoilleen, voidaan vaikutuksia vähentää maisemoinnilla. Tuulivoima-alueen purkamisen jälkeen alue vapautuu muuhun maankäyttöön, jollei tilalle rakenneta uusia tuulivoimaloita.

Pimeällä vuorokauden- ja vuodenajalla maisemalliset vaikutukset muodostuvat tuulivoimaloiden lentoestevalaistuksesta. Yöaikaisena valaistuksena vähemmän häiritsevänä on pidetty yleisesti punaisen kiinteän valon käyttämistä vilkkuvien valkoisten valojen sijaan. Paivanvalossa käytettävät vilkkuvat huomiovalot erottuvat kauempaa katsottuna heikosti.

Närhinkankaan hankkeen lähialueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöalueita. Hankkeella ei ole merkittäviä maisemallisia vaikutuksia kaukoalueen valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin tai kulttuuriympäristön kohteisiin. Myöskään valtakunnallisesti arvokkaisiin moreeni tai kalliomuodostumiin hankkeella ei ole vaikutusta.

Kaavan laatija on tehnyt kaavan vireille tuloilmoituksen Kihniön kuntaan 18.12.2023. Kunnanhallitus päätti 19.9.2043 § 149, että kaavahanke tulee vireille ja kaavan laadinta voidaan käynnistää. Savilahdentien ranta-asemakaavaluonnos on asetettu nähtäville kunnanhallituksen päätöksellä 10.2.2025. Nyt siitä on laadittu asemakaavaehdotus.

Kaava-alue rajoittuu Nerkoonjärveen. Ranta-asemakaava muodostuu yhdestä osasta. Kaavoitushankkeen kohteena olevan alueen pinta-ala on 1,4879 hehtaaria. Kaavan rantaviivan kokonaispituus on noin 300 m.

Kaavoitettavalla alueella on yksi rakennettu loma-asuntokiinteistö. Kahdella muulla tilalla ei ole tällä hetkellä rakennuksia. Kaavaehdotuksessa on kaksi kaavatonttia. Molemmat tulevat loma-asuntokäyttöön. Kaava-alueen etelä- ja pohjoisosat jäävät kaavan mukaisiksi maa- ja metsätalousalueiksi.

Alueelle on tehty luonto- ja arkeologinen selvitys kaavaluonnoksesta saatujen viranomaislausuntojen mukaisesti.

Vaikutusarvioinnin mukaan ranta-asemakaavalla ei ole merkittävää vaikutusta rakennettuun ympäristöön, maisemaan ja luonnonarvojen vaalimiseen. Arvokkaaksi luontokohteeksi tunnistettu, alueen etelä päässä sijaitseva rantaluhta, joka säilytetään osoittamalla alue maa- ja metsätalousalueeksi, jolloin alueelle ei kohdistu rantarakentamista. Rakennusvalvonnan lausunnossa esitetään, että tontin 2 rakentamisessa tulisi huomioida tontin 2 ja M-alueen rajalla sijaitseva kolopuu ja rannassa sijaitseva kaarlenvaltikkakasvusto siten, että ne säilytettäisiin.

Tekninen johtaja esittelee taloustilannetta kokouksessa.

Oheismateriaalina toteumavertailu.

Kihniön kunnassa on tullut vireille tarve nimetä tiealue Kankarin kylässä. Kyseessä on olemassa oleva, nimeämätön yksityistie.

Esitettävä nimi Tuulelantie perustuu alueen Tuulela-nimiseen kiinteistöön ja yleisesti käytettyyn alueen puhuttelunimeen Tuulela.

Ehdotettu nimi on selkeä ja se eroaa selvästi kunnan muista kadunnimistä. Tämä varmistaa pelastusajoneuvojen ja logistiikan perille pääsyn ilman sekaannusvaaraa.

Tien nimeämisen tarve on tullut esille alueen asukkaiden toimesta.

Kunta vastaa nimikilpien hankinnasta ja pystytyksestä.

ASIA

Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta maa-aineslupahakemuksesta ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta kiinteistöllä Männikkö RN:o 250-407-1-79.

LUVAN HAKIJA

Maanrakennus Kalevi Viitaharju Oy

Riuttankatu 7

39700 Parkano

Yhteyshenkilönä toimii Mika Viitaharju

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Maa-ainesten ottaminen on luvanvaraista maa-aineslain 4 §:n perusteella. Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentin ja lain liitteen 1 taulukon 2 kohtien 7 c) (kivenlouhimo) ja e) (murskaamo) perusteella.

Maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n perusteella maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Maa-aineslain 7 §:n ja ympäristönsuojelulain 34 §:n 2 momentin mukaan kyseinen toiminta kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa käsiteltäviin lupa-asioihin. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee ympäristöluvan, kun se koskee ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n 1 momentin 6 a) ja b) kohtien mukaista kivenlouhintaa ja murskaamoa.

ASIAN VIREILLETULO

Lupahakemus on tullut vireille 13.3.2025 saapuneella maa-aines- ja ympäristölupahakemuksella. Hakemusta on täydennetty 23.4.2025 luettelolla ottamisalueen rajanaapureista, kiinteistörekisteriotteella, kiinteistörekisterin karttaotteella, yleiskartalla, suunnitelmakartalla, leikkauspiirustuksilla ja kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmalla. Hakemusta on täydennetty toistamiseen 17.9.2025 nykyisten ottotasojen tarkistetuilla korkeustiedoilla ja kahdella pohjavedentason mittauspistetiedolla. Hakemusta on täydennetty kolmannen kerran 4.12.2025 louhosaltaasta otetun vesinäytteen tuloksilla ja niihin liittyvällä KVVY Oy:n lausunnolla. 

VOIMASSA OLEVAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET

Kiinteistöllä on voimassa oleva maa-aineslupa 200 000 k-m3 kokonaisottomäärälle sekä ympäristölupa kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen. Kihniön kunnan tekninen lautakunta on 17.10.2018 § 50 myöntänyt kiinteistölle Männikkö RN:o 250-407-1-79 maa-ainesluvan kymmeneksi vuodeksi ja ympäristöluvan toistaiseksi voimassa olevana. Nyt haettavalla jatkolupahakemuksella haetaan muutosta nykyisen luvan lupamääräyksiin naapurikiinteistöön jätettävän suojaetäisyyden ja alimman sallitun ottotason osalta. Tähän mennessä kallioaineksia on louhittu noin 16 000 k-m3 1,4 ha alueelta. Nykyinen vuonna 2018 myönnetty lupa on voimassa 19.10.2028 saakka.

KAAVOITUSTILANNE JA MUUT MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT

Alueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavassa alue on osoitettu maaseutualueeksi. Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen käyttöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Alueella ei ole asemakaava eikä yleiskaavaa. Alueella ei myöskään ole kunnan maankäyttösuunnitelmia.

SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Suunniteltu ottamisalue sijaitsee Mustikkamäentien varrella, noin 10 km länteen Kihniön keskustasta. Ottamisalue sijoittuu Riitakiimanmäki-nimiselle kallioalueelle, kiinteistön Männikkö RN:o 250-407-1-79 luoteisreunaan. Luvanhakija on tilan maanomistaja. Alueelle johtaa yksityinen Mustikkamäentie.

Ympäröivä alue on metsätalous- ja virkistyskäytössä. Ottamisalueen koillispuolella on laavu. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat lähialueen asuinrakennukset ja vapaa-ajan rakennukset. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 500 metriä kalliolouhoksesta koilliseen. Lähimmät vapaa-ajan asuinrakennukset sijaitsevat noin 650 m etäisyydellä kalliolouhoksesta länteen. Muita asuinrakennuksia ja vapaa-ajan rakennuksia sijaitsee yli 700 m etäisyydellä lounaassa ja luoteessa Naarmijärven rannalla.

Kalliolouhos ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle, mutta ottamisalueesta 1,2 km luoteeseen sijaitsee Naarmijärven 1-luokan pohjavesialue. Lähin vesistö, Naarmijärvi, sijaitsee reilun 700 metrin etäisyydellä. Alueelta ei ole tiedossa uhanalaisia lajeja tai luontotyyppejä. Lähialueella ei sijaitse luonnonsuojelun kannalta arvokkaita alueita, muinaismuistoja, arvokkaita kallioalueita tai kulttuuriympäristöjä.

RAJANAAPURIT

Leppänen Anneli ja Jouko                       Vähäniemi 250-407-1-30

Lielahti Ari ja Markku                              Huhtimäki 250-403-1-14

Häyrynen Marja                                       Laitila 250-403-1-24

Pajunen Matti                                          Metsäpajunen 250-401-1-2

Tuomela Arja ja Markus                          Holma 250-403-12-30

Piikkilä Heikki / tiekunnan edustaja         000-2006-K11967

OTTOTOIMINTA

Kiinteistön pinta-ala                                 13,4 ha

Toiminta-alueen pinta-ala                        2,1 ha

Ottamisalueen pinta-ala                           1,5 ha

Otettava maa-aines                                 kalliokiviaines

Kokonaisottomäärä                                 200 000 k-m3

Vuotuinen ottomäärä                               20 000 k-m3

Ottoaika                                                   10 vuotta

Pohjaveden korkeus                                +153,93 (N2000)

Alin maa-aineksen ottotaso                     +155,00 (N2000)

Keskimääräinen ottosyvyys                    2–10 m

HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA JA OTTAMISSUUNNITELMA

Hakemus koskee kallioaineksen louhintaa ja murskausta. Louhittavan kallioaineksen määrä on 200 000 k-m3 ja arvioitu vuotuinen otto 20 000 k-m3. Murskattavan aineksen määrä on 40 000 t/v. Murskaus tapahtuu paikan päällä siirrettävällä kalustolla ja murske varastoidaan 0,65 ha alueelle Mustikkamäentien varressa. Tämän alueen luoteisreunalle tulee varikkoalue, jossa säilytetään kalustoa. Sähkö tuotetaan aggregaatista. Lupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi. Toiminta-alueen pinta-ala on 2,1 ha ja ottamisalueen 1,5 ha. Otetun alueen vesipinta on tasossa +157,3 (22.8.2025 päivätty kartta) ja alimmaksi sallituksi ottotasoksi haetaan +155,00 nykyisen +160,00 sijaan. Ottamissyvyys vaihtelee 2–10 m.

Ottamisalue kohdistuu tilalla sijaitsevan Riitakiimanmäen kallioalueen länsiosaan. Suunnitelman mukaan ottaminen jatkuu nykyisestä ottoalueesta kaakkoon ja lounaaseen. Puusto on osittain kaadettu ja pintamaita kuorittu sekä varastoitu ottamisalueen reunoille maisemointia varten. Pintamaita muodostuu arviolta 1500 kg/v ja kantoja 500 kg/v. Kannot on tarkoitus hakettaa. Ottamisalueella vielä pystyssä oleva puusto kaadetaan. Ottamisalueen pohjoispuolisten kiinteistöjen ja ottamisalueen väliin haetaan viiden metrin suojaetäisyyttä nykyisen kymmenen metrin sijaan. Ottamisalueen reunat louhitaan pystysuoriksi ja jyrkät reunat suojataan lippusiimoin.

Metrin etäisyydelle kiinteistön koillisrajasta rakennetaan aita. Välittömästi aidan reunaan rakennetaan neljä metriä leveä pengertie tasoon +160,00. Tietä pitkin kuljetetaan kiviaineksia.

Toiminta-ajat

Hakemuksen mukaan kallioaineksen louhintaa ja murskausta suoritetaan seuraavasti:

-       murskausta 30 pv/v

-       porausta 20 pv/v

-       rikotusta 20 pv/v

-       räjäytyksiä 5 pv/v

-       kuormausta ja kuljetuksia 50 pv/v

Liikenne

Alueella vältetään turhaa ajoneuvoliikennettä. Ottoalueelle johtaa yksityinen Mustikkamäentie, jota pitkin kiviaines kuljetetaan Piikkiläntien ja edelleen Kankarintien kautta käyttökohteisiin. Liikennemäärä vaihtelee päivittäin 5–10 käyntiä vuorokaudessa. Pölyntorjuntakeinona käytetään suolausta tarvittaessa.

Päästöt

Melua ja pölyä muodostuu porauksessa, räjäytyksissä, murskauksessa sekä louheen lastauksessa ja kuljetuksissa. Hakemuksen mukaan melun ja pölyn muodostumista ei torjuta, koska häiriintyviin kohteisiin on riittävästi etäisyyttä ja eikä kiviainestuotannosta aiheutuva melu ylitä ohjearvoja.

Toiminnasta ei arvioida syntyvän päästöjä vesistöihin. Hakemuksen mukaan erityisiä hulevesijärjestelyitä tai selkeytysallasta ei tarvita eikä jätevesiä ei muodostu.

Jätteet

Hakemuksen mukaan toiminnasta ei synny jätteitä. Ottamisalueella ei varastoida polttoaineita. Kuormaus- ja kuljetuskaluston huolto ja tankkaus tapahtuu tähän tarkoitukseen rakennetussa pisteessä.

Jälkihoito ja maisemointi

Ottamisalueen jälkihoito suoritetaan kokonaisuudessaan toiminnan loputtua. Sivut luiskataan alueen pintamailla kaltevuuteen 1:3. Luiskien ylä- ja alapäät muotoillaan ympäröivään maastoon nähden joustavasti. Toiminta-alueen ympärillä on metsää, joten ottamisalueelle levitettyjen pintamaiden päälle alkaa luontaisesti juurtua taimistoa, joka ajan kanssa kasvaa metsäksi.

ARVIO TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA

Hakemuksessa ei ole arvioitu toiminnan ympäristövaikutuksia.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

MaL:n 13 §:n mukaisesti rajanaapurit on kuultu Kihniön kunnan toimesta. Lupahakemuksesta on kuulutettu Kihniön kunnan kotisivuilla 28.4.-30.5.2025 ja tämän ajan hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kunnanviraston teknisellä osastolla. Ilmoitus lupahakemuksen vireilläolosta on julkaistu 30.4.2025 Ylä-Satakunta lehdessä.

Pyydetyt lausunnot

Lupahakemuksesta on pyydetty Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Sastamalan kaupungin ympäristöterveydenhuollon lausunnot ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaisesti. Hakemuksesta jätettiin kuusi muistutusta määräaikaan mennessä.

Sastamalan kaupungin ympäristöterveydenhuolto, 28.4.2025

Toiminta tulee toteuttaa siten, että se ei heikennä pohjavesien laatua. Toiminnassa tulee ottaa huomioon siitä mahdollisesti aiheutuvat melu-, pöly- ja tärinävaikutukset. Toiminnasta syntyvä melu ei saa ylittää STM:n asetuksessa 545/2015 ilmoitettuja raja-arvoja sisätiloissa.

Pirkanmaan ELY-keskus, 30.6.2025

                                            Ottotoiminnan etäisyys rajasta

Kalliokiven ottamisalueilla suositeltu suojaetäisyys naapurin rajaan on 30 m. Suojaetäisyys voi olla tätä pienempi, mikäli siihen on saatu naapurikiinteistön omistajan kirjallinen suostumus. Nykyisessä voimassa olevassa luvassa suojaetäisyydeksi on määrätty 10 metriä. Toiminnanharjoittaja on kuitenkin paikoittain louhinut kalliota jo 10 metrin suojaetäisyyttä lähemmäksi ottoalueen koillisosassa. Suojaetäisyyden kaventaminen toiminnanharjoittajan hakemuksessa ehdottamaan 5 metriin vaatii naapureilta kirjallisen suostumuksen. Mikäli suostumusta ei saada on toiminnanharjoittajan palautettava 10 metrin suojaetäisyys rajaan. Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.

Pinta- ja pohjavesien suojelu

Hakemus on ELY-keskuksen näkemyksen mukaan puutteellinen alueen pohjavesitietojen osalta ja myös alueen ottotasoihin liittyy epäselvyyksiä. Hakemus ei täten täytä nykyisellään vielä luvanmyöntämisen edellytyksiä. Hakemusta tulee täydentää seuraavilla tiedoilla ja ELY-keskus antaa lausunnon täydennetystä hakemuksesta:

Vireillä olevassa yhteisluvan muutoshakemuksessa pohjaveden ylimmäksi ja keskimääräiseksi korkeudeksi on ilmoitettu +153 m (N2000). Vuoden 2017 luvassa pohjaveden korkeus on ollut tasolla +155,30–152,50 (N60). N2000- ja N60-korkeusjärjestelmien välinen ero on Parkanon alueella arviolta +0,35 m, joka lisätään N60-korkeusjärjestelmien mukaiseen korkeuslukuun. Pohjaveden korkeustaso on täten aikaisemmin arvioutu olevan välillä +155,65–152,85 (N2000). Hakemuksesta ei käy ilmi, kuinka pohjaveden korkeustaso on määritetty. Alueelle ei ELY-keskuksen tietojen mukaan ole asennettu pohjavesiputkea, vaikka voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräys 5 on sitä edellyttänyt.

Pohjaveden korkeustason seurantaa varten alueelle tulee asentaa pohjaveden tarkkailuputki. ELY-keskus muistuttaa, että pohjaveden ylimpään mitattuun pintaan on jätettävä vähintään kahden metrin vahvuinen suojakerros, vaikka kyseessä oleva kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueen korkotaso sekä alin ottotaso tulee merkitä maastoon paikkaan, jossa se säilyy pysyvästi koko ottotoiminnan ajan. Alimman ottamistason merkintää on muutettava, mikäli havainnot pohjaveden pinnan korkeudesta sitä edellyttävät. Pohjavedenpinnan alapuolelta maa-ainesten ottaminen vaatii todennäköisesti vesilainmukaisen luvan ja tarkempien pohjavesiselvitysten tekemistä alueelta.

Kyseessä olevalle louhinta-alueelle on päässyt ilmakuvien perusteella muodostumaan vesiallas. Altaan pohjan taso on mitattu ELY-keskuksen tietojen mukaan viimeksi vuonna 2020 ja tuolloin otto on ulottunut ainakin tasolle +158,46 m, mikä on jo alle nykyisessä ympäristöluvassa sallitun +160,35 m (N2000). ELY-keskuksella ei ole varmaa tietoa alueen ottotason nykytilasta ja alueelle olisi ELY-keskuksen mielestä syytä suorittaa toiminnanharjoittajan tai konsultin toimesta tarkistusmittaus nykyisestä pohjatasosta koko ottoalueella. Ottoalueelle muodostunut allas tulisi ennen mittausta pumpata tyhjäksi ja samalla selvittää onko allastunut vesi alueella kokonaan sadevettä vai myös pohjavettä. Mikäli ottaminen on edennyt jo pohjaveden tasoon asti tai suojaetäisyys pohjaveden pintaan on vähemmän kuin kaksi metriä pohjaveden mitatusta ylimmästä tasosta, niin toiminnanharjoittajan tulee nostaa ottotason pohjankorkeutta täyttämällä aluetta puhtailla kivi- ja maa-aineksilla.

Ottoalueen pohja tulisi kaltevoida niin, ettei alueelle syntyisi pintavesialtaita. Käsittelemättömiä hulevesiä ei saa päästää suoraan ojiin tai vesistöihin, vaan ne tulee imeyttää maaperään tai rakentaa vesille laskeutusallas ennen ojiin johtamista. Vesien johtaminen ei saa aiheuttaa vettymis- tai muuta haittaa viereisillä tiloilla.

Vesien tarkkailu

Mikäli vesiä ei imeytetä maahan, vaan ne johdetaan ojiin, niin ojastoon johdettavien vesien laatua tulee tarkkailla ylivirtaamakausina keväällä ja syksyllä. Lupaviranomaiselle tulee tarvittaessa esittää tarkempi kuvaus vesien johtamisesta. Vesinäytteistä on tutkittava ainakin seuraavat ominaisuudet ja aineiden pitoisuudet: sameus, kiintoaine, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja nitraattityppi, pH, kloridi, sähkönjohtavuus, CODMn, rauta, sulfaatti ja arseeni sekä öljyhiilivedyt (C10-C40). Näytteenoton yhteydessä on mitattava virtaama. Vesien johtaminen ei saa aiheuttaa vettymis- tai muuta haittaa viereisillä tiloilla.

Melu, tärinä ja pöly

Kiviaineksen otosta melua syntyy porauksesta, räjäytyksistä, murskauksesta, seulonnasta, varastoinnista, lastauksesta sekä kuljetuksista. Murskauslaitos tulee sijoittaa kullakin käyntikerralla murskattavaksi tarkoitetun kohteen läheisyyteen rintauksen eteen. Toiminnan meluvaikutuksia tulee vähentää laitteiden koteloinneilla. Toiminta-alueella sijaitsevia varastokasoja voi hyödyntää meluvalleina.

Toiminnan aikana pölyä syntyy kiviaineksen käsittelystä, murskauksesta, varastoinnista, kuormauksesta sekä työmaaliikenteestä. Pölypäästöjä tulee pyrkiä hillitsemään murskauslaitoksen koteloinnilla, kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä sekä murskattavan kiviaineksen kastelulla. Tarvittaessa alueelle kulkevaa tietä tulee kastella pölyämisen estämiseksi ja kuormia kastella tai peittää.

Ottamistoiminta

Ottamisalueella tulee huolehtia siitä, että sinne ei muodostu sortumalla alttiita jyrkkiä luiskia tai talviaikana routalippoja. Onnettomuuksia ottamisalueella voidaan estää oikeilla työtavoilla etenkin luiskien ja rinteiden läheisyydessä. Jyrkät rinteet on merkittävä ja aidattava putoamisvaaran ehkäisemiseksi. Alueen yleistä turvallisuutta voidaan parantaa suoja-aidoilla, informaatiotauluilla, varoitusmerkeillä, valvonnalla sekä estämällä asiattomien henkilöiden ja ajoneuvojen liikkuminen alueella asentamalla ottamisalueelle johtaville teille lukittavat puomit tai muut esteet.

Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Tukitoiminta- ja tankkausalueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty.

Mahdollisten polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimellä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Kuormauskalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen. Alueelle tulee varata imeytysainetta, jonka avulla mahdolliset öljy- tai polttoainevuodot voidaan kerätä talteen. Vuotojen torjuntaa varten koneissa on hyvä olla käytössä letkurikkoventtiilit ja imeytysmattoa. Koneet ja huoltoautot on syytä varustaa alkusammutuskalustolla tulipalon varalle.

Mahdollisista ympäristöön kohdistuvista onnettomuus- ja häiriötilanteista on ilmoitettava pelastuslaitokselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Onnettomuus- ja häiriötilanteista aiheutuvat ympäristö- ja muut vahingot on pyrittävä estämään tai rajaamaan mahdollisimman tehokkaasti. Häiriön sattuessa toiminnanharjoittajan tulee keskeyttää toiminta ja poistaa häiriö ennen tuotannon jatkamista. Jos maaperään tai pohjaveteen on päässyt jätettä tai muuta ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista, on aiheuttajan välittömästi ilmoitettava siitä valvontaviranomaiselle.

Jälkihoito

Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että ottamisalue tulee jälkihoitaa ympäristöministeriön oppaan (Maa-ainesten ottaminen. Opas ainesten kestävään käyttöön, 2023) mukaisesti. Luvassa tulee yksilöidä jälkihoitotoimenpiteet. Jälkihoitotoimia ovat alueen siistiminen, muotoilu ja pintamateriaalin levitys, kasvillisuuden palauttaminen sekä alueelle soveltumattoman käytön estäminen. Jälkihoito on tarkemmin käsitelty oppaassa s. 144 alkaen.

Jälkihoitoon alueelle voi tuoda vain puhtaita maita alueella jo olevan aineksen lisäksi. Noin puolen metrin paksuinen maakerros on riittävä metsän kasvulle ja alueen sopeuttamiselle ympäröivään luontoon ja maisemaan. Tätä paksumman kerroksen käyttö voidaan katsoa ylijäämämassojen sijoittamiseksi. Alueelle ei saa muodostua luvatonta maankaatopaikkaa. Maisemointiin ei saa käyttää maa-aineksia, joiden mukana alueelle pääsee vieraslajeja (lupiini, jättipalsami, jättiputki). Luiskat tulee muotoilla alueen turvallisuuden ja maisemanhoidon kannalta riittävän loiviksi, kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi.

Jätetyt muistutukset ja mielipiteet

Lupahakemuksesta jätettiin kuusi muistutusta nähtävillä oloaikana.

Muistutus A, 1.6.2025

Maanrakennus Kalevi Viitaharju Oy on louhinnallaan tullut lähelle rajaani ja osassa puolelleni välittämättä lain määrittämästä suojaetäisyydestä. Myöskään mitään korjaustoimenpiteitä ei ole tehty.

Tilalleni on lentänyt suuri määrä isoja kivilohkareita, jotka ovat vaurioittaneet puustoa. Edellisessä harvennushakkuussa on vaurioituneet puut poistettu.

Mielestäni minkäänlaista louhintaa yms. ei voi aloittaa ennen kuin edellä mainitut asiat ovat korjattu.

Muistutus B, 11.6.2025

Olen alueen asukas sekä maanomistaja ja haluan esittää vakavan vastustukseni kalliomurskaamotoiminnan ympäristölupahakemuksen jatkamiselle. Perustelen kantani seuraavilla seikoilla, jotka liittyvät toiminnan turvallisuuspuutteisiin ja sen aiheuttamiin haittoihin ympäristölle ja lähialueen asukkaille:

1.    Turva-aidan laiminlyönti

Yrittäjä on vuosien ajan jättänyt pystyttämättä asianmukaisen turva-aidan murskaamoalueen ympärille. Tämä laiminlyönti on aiheuttanut merkittävää vaaraa niin alueen ihmisille, eläimille kuin lemmikeillekin. Aidan puuttuminen on jättänyt alueen avoimeksi ja alttiiksi onnettomuuksille, mikä on täysin vastuuntunnotonta toimintaa. Turvallisuusvelvoitteet perustuvat työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä Valtioneuvoston asetukseen räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011), jonka mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, että vaaralliselle alueelle ei pääse asiattomia henkilöitä (esim. 3 § ja 4 §).

2.    Räjäytysten turvallisuuspuutteet

Kallion räjäytystöissä ei ole noudatettu riittäviä varotoimia. Räjäytyskohdan peittäminen on ollut puutteellista, minkä seurauksena suuria lohkareita on sinkoutunut jopa satojen metrien päähän. Näitä kiviä on löytynyt viereisiltä metsäalueilta, joissa ne ovat katkoneet sekä vahingoittaneet puita ja aiheuttaneet vakavaa vaaraa ympäristölle ja mahdollisille alueella liikkujille. Valtioneuvoston asetuksen 644/2011 mukaan räjäytystyössä on laadittava kirjallinen turvallisuussuunnitelma, jossa on huomioitava muun muassa sinkoutumisvaara ja suojatoimenpiteet (3 § ja 5 §). Lisäksi 6 § edellyttää, että räjäytysalueen suojaaminen on toteutettava siten, ettei vaaraa aiheudu ulkopuolisille.

3.    Virkistyskäytön heikentyminen

Turva-aidan puuttuminen on myös merkittävästi heikentänyt viereisen metsäalueen virkistyskäyttöä. Alueella sijaitsee laavu, joka on ollut paikallisten asukkaiden, erityisesti lapsiperheiden, koiranulkoiluttajien ja metsästäjien, aktiivisessa käytössä vuodesta 1999 lähtien. Turvallisuuden puutteet ovat tehneet laavun käytöstä riskialtista ja vähentäneet sen saavutettavuutta ja käyttömahdollisuuksia.

Edellä mainitut seikat osoittavat, että toiminnanharjoittaja ei ole osoittanut riittävää vastuullisuutta tai sitoutumista ympäristön ja lähialueen turvallisuuden huomioimiseen. Näin ollen katson, että ympäristölupaa ei tule jatkaa ennen kuin kaikki turvallisuuspuutteet on korjattu ja toiminta täyttää sille asetetut vaatimukset.

Muistutus C, 11.6.2025

Olen alueella säännöllisesti liikkuva valokuvaaja, ja haluan tällä kirjeellä esittää vastustukseni Maanrakennus Kalevi Viitaharju Oy:n kalliomurskaamon ympäristöluvan jatkamiselle.

Käytän usein murskaamon vieressä sijaitsevaa metsäpalstaa ja sen laavua valokuvaustarkoituksiin. Alue on ollut minulle tärkeä rauhallinen paikka luonnon tarkkailuun ja dokumentointiin. Viime vuosina murskaamotoiminta on kuitenkin heikentänyt alueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta merkittävästi.

Erityisen huolestuttavaa on se, että murskaamon jyrkännettä ei ole aidattu tai muuten selkeästi merkitty. Tämä aiheuttaa vakavan turvallisuusriskin etenkin hämärässä liikuttaessa, jolloin jyrkänteen reunaa on vaikea havaita. Valokuvaajana liikun usein varhain aamulla tai myöhään illalla, jolloin valo-olosuhteet ovat heikot mutta valokuvauksellisesti parhaat. Tällöin riski vahingossa tapahtuvaan putoamiseen on todellinen.

Pidän vastuuttomana, että teollinen toiminta voi jatkua ilman riittäviä turvatoimia alueella, jota myös ulkoilijat ja luonnonharrastajat käyttävät. Mielestäni ympäristöluvan jatkaminen ei ole perusteltua ennen kuin murskaamon turvallisuuspuutteet on korjattu ja alueen käyttö monipuolisena luontoympäristönä turvattu.

Toivon, että Kihniön kunta ottaa huomioon myös alueen muiden käyttäjien näkökulmat ja turvallisuuden arvioidessaan lupahakemusta.

Muistutus D, 11.6.2025

Haluan tällä kirjeellä esittää vastustukseni Maanrakennus Kalevi Viitaharju Oy:n kalliomurskaamon ympäristölupahakemukseen. Vastustukseni perustuu sekä henkilökohtaisiin kokemuksiini alueen käyttäjänä että havaittuihin puutteisiin turvallisuudessa ja ympäristönsuojelussa. Käytän aktiivisesti murskaamon viereistä metsäaluetta virkistykseen, erityisesti laavulla vierailuun sekä metsästykseen koirieni kanssa. Alueen käyttö on muuttunut merkittävästi turvattomammaksi murskaamotoiminnan seurauksena. Erityisesti suoja-aitojen puuttuminen jyrkänteiden ja murskausalueen ympäriltä aiheuttaa vakavan turvallisuusriskin sekä ihmisille että eläimille.

Lainsäädännölliset perusteet:

1.    Ympäristönsuojelulaki (527/2014) ja siihen liittyvä Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) edellyttävät, että toiminnasta ei saa aiheutua vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Suoja-aidat ovat olennainen osa tätä vaatimusta, erityisesti kun kyseessä on jyrkänteitä ja syviä kuoppia sisältävä louhosalue.

2.    Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen ja murskaamoiden ympäristönsuojelusta (800/2010) säätää, että toiminnanharjoittajan on toteutettava riittävät toimenpiteet estääkseen vaaraa aiheuttavan pääsyn alueelle. Tämä sisältää aidat, varoituskyltit ja muut turvallisuustoimenpiteet.

3.    Räjäytystöiden osalta on havaittu, että murskaamolta on lentänyt kivenlohkareita jopa useiden satojen metrien päähän, mikä on aiheuttanut vahinkoa puustolle ja muodostaa vakavan riskin alueella liikkuville. Tämä rikkoo Räjäytys- ja louhintatöitä koskevaa lainsäädäntöä, jonka mukaan räjäytystyöt on suoritettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa sivullisille tai omaisuudelle (ks. Valtioneuvoston asetus räjäytystyön turvallisuudesta 644/2011).

Yhteenveto:

Maanrakennus Kalevi Viitaharju Oy:n toiminta ei täytä ympäristönsuojelulain eikä turvallisuusmääräysten vaatimuksia. Alueen suojaaminen on puutteellista, ja räjäytystoiminta on aiheuttanut konkreettista vahinkoa ympäristölle. Näistä syistä pyydän, että ympäristölupaa ei myönnetä ennen kuin:

- Alue aidataan asianmukaisesti koko murskaamon ja jyrkänteiden osalta.

- Räjäytystyöt suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lohkareiden sinkoutuminen estetään tehokkaasti.

- Lupahakemuksessa esitetään konkreettiset toimet turvallisuuden ja ympäristön suojelemiseksi.

Muistutus E & F, 12.6.2025

Maanrakennus Kalevi Viitaharju Oy:n murskaamotoiminnan jatkamista koskeva ympäristölupahakemus herättää huolta alueen turvallisuuden ja virkistyskäytön näkökulmasta.

Murskaamon alueella ei ole riittäviä turva-aitoja tai selkeitä varoitusmerkintöjä, mikä aiheuttaa merkittävän turvallisuusriskin. Alueella liikkuu säännöllisesti ulkoilijoita, marjastajia ja koiranulkoiluttajia, jotka käyttävät murskaamon läheisiä metsäpalstoja virkistykseen. Ilman asianmukaisia suojarakenteita jyrkänteet ja muut vaaralliset kohdat voivat jäädä huomaamatta, erityisesti hämärässä tai vaikeissa sääolosuhteissa.

Turvallisuuspuutteet rajoittavat alueen käyttöä ja voivat johtaa vakaviin onnettomuuksiin. Tämän vuoksi on perusteltua, että murskaamotoiminnan jatkamista ei hyväksytä ennen kuin alueen turvallisuus on varmistettu asianmukaisin toimenpitein.

Ympäristölupahakemuksen käsittelyssä on tärkeää huomioida myös alueen muiden käyttäjien näkökulmat ja oikeus turvalliseen luonnossa liikkumiseen.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu mahdollisuus antaa vastineensa lausunnoista ja muistutuksista.

Hakijan vastine, 30.8.2025

Hakija on antanut lausuntoihin ja muistutuksiin seuraavan yhteisen vastineen:

Kivet maastossa

Kiviaineksen ottoa aloitettaessa lähdetään ns. tasamaalta, eli ei ole olemassa mitään syvää tilaa, jonne kallioaines räjäytetään. Tämän vuoksi aloitettaessa voi näitä irtokiviä sinkoutua. Muistutuksissa mainitaan kiviä lentäneen satojen metrien päähän. Käytännössä kaikki lentäneet kivet ovat reilusti alle sadan metrin päässä kiinteistömme rajasta. Lisäksi nämä sinkoutuneet kivet ovat peräisin toiminnan aloittamisesta, kuten eräs muistuttajakin toteaa vaurioituneiden puiden poistosta aiemman hakkuun yhteydessä. Lisäksi haluamme mainita, että näistä mahdollisista vaurioituneista puista ei aiemmin ole tehty mitään huomautusta. Räjäytyskentän peittämistä ei tehdä suoritettaessa kiviaineksen ottoa kaukana rakennetusta ympäristöstä, kuten eräässä muistutuksessa mainitaan. Ensimmäinen otto alueelta on tehty vuonna 2007 myönnetyn luvan jälkeen.

Suoja-aidat

Louhoksella on verkkoaita koillisrajalla tarpeellisine varoituskyltteineen, kuten toukokuussa tehdyssä katselmuksessa on havaittu. Lisäksi samassa yhteydessä on todettu alueen kaakkoisrajalla olevan nauhat riittävän etäällä louhoksen reunasta. Tälle rajalle on myös rakennettu verkkoaita koillisrajan tapaan. Etelärajalla on kuorittuja maakasoja, joiden ylitsepääseminen varmasti riittää kiinnittämään kulkijan huomion siihen, että alueelle ei ole soveliasta mennä.

Mustikkamäen metsätien osalta alueen rajaus on tehty kiviä asettamalla sekä puomin asentamisella. Lisäksi on asetettu varoitustauluja. Kuva-aineistot on toimitettu sähköisinä.

Kallioaineksen otto

Kallioainesta otetaan ja murskataan noin 2–3 vuoden välein. Räjäytystä tehdään vain kerran kutakin ottokertaa kohden. Ennen räjäytystä lähimaasto tarkastetaan mahdollisten kulkijoiden osalta, tielle asetetaan henkilöt valvomaan mahdollisten kulkijoiden varalta sekä käytetään varoitussummeria. Kallioaineksen murskauksesta ei aiheudu merkittävää melua, sillä jo sadan metrin päässä murskauskalustosta äänitaso on puheäänen luokkaa. Lisäksi tuuliolosuhteiden ja varastokasojen vaikutus murskausääneen on merkittävä.

Alueen käyttö virkistystoimintaan

Käyn alueella muutamia kymmeniä kertoja vuodessa. Vastaantulijoita tiellä ei juuri tapaa. Ulkoilijoita en ole nähnyt koskaan. Havaintojeni perusteella voin perustellusti todeta, että tämä alue ei muita varsinaisia metsäalueita suuremmin ole virkistyskäytössä. Viereisellä olevan laavunkin käyttö näyttää olevan varsin satunnaista.

Suojaetäisyyksien palautus

Suojaetäisyydestä on käyty neuvotteluja naapurikiinteistön omistajan kanssa. Viittaan tässä aiemmin toimitettuihin sähköposteihin. Neuvottelut ovat kuitenkin päättyneet tuloksettomina. Naapurikiinteistön omistajalle tarjottiin eri vaihtoehtoja suojaetäisyyksien ratkaisemiseksi, maanvaihtoa tai sopimusta. Suoja-alue tullaan palauttamaan mahdollisimman pian tämän luvan tultua lainvoimaiseksi.

Suoja-alueen täyttämiseksi tarvittavia maa-aineksia saadaan alueen syventämisen ja loivennuksen maa-alalta.

Ottoalueen muotoilu

Ottoalue tullaan muotoilemaan siten, ettei louhoksen pohjalle kerry vettä. Ottoalueen pintavedet johdetaan tilamme lounaisosan maastoon imeyttäen. Kallion muodosta ja kallistuksesta johtuen, ei vesiä alueelta kerry luonnontilaa enempää eikä niiden virtaussuunta muutu luonnontilaan nähden.

Alueen mittaukset, pohjavesiputket ja pohjaveden tarkkailu

Ottoalueella on suoritettu tarvittavien korkeustasojen mittaukset Parkano Consulting Oy:n toimesta 20.8.2025, niin merkinnöin pysyvästi kallion pintaan kuin asennettavia pohjavesiputkia varten.

Alueelle asennettiin kaksi pohjavesiputkea 27.8.2025. Pohjavesiputkien yläpinnan korkeustasot on merkitty oheiseen karttaliitteeseen. Pohjavesiputkien asennuksessa ei havaittu vettä. Pohjavesiputkien mitta on 250 cm ja korkeustaso putken pohjalla alimmillaan 151,3.

Asennettujen pohjavesiputkien vedenpinnan kehitystä tullaan seuraamaan aktiivisesti syksyn sateiden tultua ja tarvittavia analyyseja tullaan tekemään veden laadusta.

Lopuksi

Haluamme vielä tuoda esille tämän muutosluvan yhtenä perusteena olevan kestävän ja luonnonvaroja säästävän kallioaineksen ottamisen, minkä perusteella on perusteltua ottotoiminnan ulottaminen syvemmälle. Kuten edellä on todettu, tullaan tämän luvan tultua lainvoimaiseksi tekemään tarvittavat toimenpiteet suojaetäisyyden palauttamiseksi naapuritilaan. Kaikki mahdolliset toimenpiteet ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti on toteutettu.

Lisäksi haluamme mainita, että teiden kulkuyhteyksien parantamiseen ja ylläpitoon tarvitaan vuosittain toimitettavaksi kalliomursketta, joka on joka tapauksessa otettava jostakin. Ylipitkät kuljetusmatkat aiheuttavat ympäristörasitteita ja kustannuksia sekä nostavat toimitettavan murskemateriaalin hintaa.

Kallioaineksen ottotoiminta on olennainen osa infrastruktuurin ylläpidossa, mikä mahdollistaa haja-asutusalueiden teiden kulkukelpoisuuden etenkin niin paikallisille asukkaille kuin lukuisille Kihniössä loma-asuntoja omistaville. Teiden kulkukelpoisuuden parantaminen tulee olemaan entistä haastavampaa sähköautojen lisääntyessä niiden käytön vaativan korkeampitasoisen tienpidon vuoksi.

Täydennetty lupahakemus

Hakija on 17.9.2025 täydentänyt lupahakemusta toistamiseen nykyisten ottotasojen tarkistetuilla korkeustiedoilla ja kahdella pohjavedentason mittauspistetiedolla. Lisäksi on toimitettu valokuvia pintamaakasoista, korkeusmerkinnästä, liittymään asennetusta puomista ja kaakkoisrajalle pystytetystä aidasta. Hakija täydensi vielä 4.12.2025 hakemusta 4.11.2025 mitatuilla pohjaveden pintatiedoilla ja louhosaltaasta otetun vesinäytteen testausselosteella sekä KVVY:n lausunnolla. Pirkanmaan ELY-keskukselta on 17.9.2025 ja 4.12.2025 pyydetty uutta lausuntoa täydennetystä lupahakemuksesta.

Pirkanmaan ELY-keskus, 6.10.2025

Pohjavesien suojelu ja ottotaso

Hakemusta täydennettiin kahdella pohjavesimittauksella. Nämä kaksi pohjavedenmittauspistettä sijaitsevat suhteellisen kaukana ottoalueesta Mustikkamäentien varressa eivätkä anna siten vielä tarpeeksi luotettavaa tietoa pohjavedentasosta ottoalueella. Pohjavedentason selvittämiseksi pohjavesiputki tulee saada asennettua ottoalueen läheisyyteen ja sen asennuksesta tulee toimittaa pohjavesiputkikortti.

Kallionottoalueelle on muodostunut louhinnan yhteydessä allas. Täydennyksestä ei selviä onko altaan pohjalle kertynyt vesi pohjavettä, vai sadevettä ja onko sitä pyritty selvittämään. Tieto on luvanmyöntämisen kannalta oleellinen. ELY-keskus muistuttaa, että pohjaveden ylimpään mitattuun pintaan on jätettävä vähintään kahden metrin vahvuinen suojakerros, vaikka kyseessä oleva kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Mikäli ottaminen on edennyt jo pohjaveden tasoon asti tai suojaetäisyys pohjaveden pintaan on vähemmän kuin kaksi metriä pohjaveden mitatusta ylimmästä tasosta, niin toiminnanharjoittajan tulee nostaa ottotason pohjankorkeutta täyttämällä aluetta puhtailla kivi- ja maa-aineksilla pohjaveden suojaamiseksi.

Lisäksi ottaminen kahden metrin suojakerroksen alapuolelta tai pohjavedenpinnan alapuolelta saattaa edellyttää vesilain mukaisen luvan hakemista. Vesilain (587/2011) 3 luvun 2 § säätää, että vesitaloushankkeella on oltava lupa, jos se voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää. Maa-aineslupaa hakevalta tarvitaan selvitys siitä, tarvitaanko alueelle myös vesilain mukaista lupaa. Vesilain mukaisissa luvissa lupaviranomaisena toimii aluehallintovirasto (AVI). Vuoden 2026 alusta lähtien lupaviranomaisena toimii lupa- ja valvontavirasto (LVV). ELY-keskus muistuttaa myös, että jos ainesten ottamiseen tarvitaan maa-aineslain 3 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu vesilain (264/1961) mukainen lupa, tulee maa-aineslain mukaisen hakemuksen käsittelyä lykätä, kunnes vesiasia on lainvoimaisesti ratkaistu (MAA 5 §).

Hakemus on ELY-keskuksen näkemyksen mukaan edelleen puutteellinen alueen pohjavesitietojen osalta ja niihin liittyy yhä epäselvyyksiä. Hakemus ei täten täytä vielä luvanmyöntämisen edellytyksiä.

Alueen ottamistasosta

Ottoalueen altaan pohjataso on päivitettyjen mittausten mukaan tasossa +157,3 ja vedenpinta tasossa +158,2 (tilanne 17.9.2025). Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan sallittu alin ottotaso (+160,35) on täten alitettu ja lupamääräystä on rikottu. Pirkanmaan ELY-keskus katsoo myös, että muutoshakemuksella ei voida hallinnollisesti hyväksyä tilannetta, jossa nykyistä voimassa olevaa yhteislupaa on hakemuksen tietojen perusteella mahdollisesti rikottu (ottotaso). Mikäli ottaminen on edennyt jo pohjaveden tasoon asti tai suojaetäisyys pohjaveden pintaan on vähemmän kuin kaksi metriä pohjaveden mitatusta ylimmästä tasosta, viranomaisen tulee valvonnallisesti saattaa toiminta luvan mukaiseksi.

Pirkanmaan ELY-keskus, 16.12.2025

4.12.2025 toimitetuissa hakemusmateriaaleissa on toimitettu pohjaveden pintatietoja. Toimitetuissa pohjavesitiedoissa pinnat on ilmoitettu olevan 4.11.2025: veden pinnankorkeus -1,70 m (PV1) ja veden pinnankorkeus -1,74 m (PV2). 22.8.2025 toimitetussa kartassa on merkitty kaksi pohjavesiputken yläpää tietoa. Putkien tarkkoja sijainteja tai putkitunnuksia ei ole merkitty karttaan. Myöskään pohjavesiputkien putkikortteja ei ole toimitettu pyynnöstä huolimatta ELY-keskukselle. Mikäli kartalla sijoitetuista pohjavesiputkista vähennetään ilmoitettu pinnankorkeus pyöristettynä (1,70 m), pohjoisemmassa putkessa vedenpinta on noin tasolla +153,93 m ja eteläisemmässä pohjavesiputkessa noin tasolla +152,1 m. Ottoalueella olevan lammikon pohja on ilmoitettu 22.8.2025 päivätyssä kartassa olevan tasolla +157,3 m. ELY-keskus katsoo, että pohjaveden pintaan tulee jättää 2 m suojakerros, ja näin olen alin ottamistaso alueella voi olla +155,96 m haetun +155 m sijaan.

Lisäksi ELY-keskus katsoo edelleen, että pohjavedentason selvittämiseksi uusi pohjavesiputki tulee saada asennettua ottoalueen läheisyyteen ja sen asennuksesta tulee toimittaa pohjavesiputkikortti. ELY-keskus edelleen myös muistuttaa, että pohjaveden ylimpään mitattuun pintaan on jätettävä vähintään kahden metrin vahvuinen suojakerros, vaikka kyseessä oleva kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Mikäli ottaminen on edennyt jo pohjaveden tasoon asti tai suojaetäisyys pohjaveden pintaan on vähemmän kuin kaksi metriä pohjaveden mitatusta ylimmästä tasosta, niin toiminnanharjoittajan tulee nostaa ottotason pohjankorkeutta täyttämällä aluetta puhtailla kivi- ja maa-aineksilla pohjaveden suojaamiseksi.

4.12.2025 materiaaleissa on toimitettu KVVY Tutkimus Oy:n 18.11.2025 lausunto, jonka mukaan louhosaltaasta otetun näytteen tulosten perusteella louhosaltaan vesi vaikuttaa olevan pintavettä. Toimitetun KVVY:n lausunnon tietojen perusteella Pirkanmaan ELY-keskus katsoo myös, että tällä hetkellä näyttää siltä, että louhosalueen vesi on pintavettä. Täten vesilain mukaiselle lupamenettelylle ei ole tarvetta.

ELY-keskus kuitenkin muistuttaa, että ottoalueen pohja tulee kaltevoida niin, ettei alueelle syntyisi pintavesialtaita. Käsittelemättömiä hulevesiä ei saa päästää suoraan ojiin tai vesistöihin, vaan ne tulee imeyttää maaperään tai rakentaa vesille laskeutusallas ennen ojiin johtamista. Vesien johtaminen ei saa aiheuttaa vettymis- tai muuta haittaa viereisillä tiloilla.

Mikäli vesiä ei imeytetä maahan, vaan ne johdetaan ojiin, niin ojastoon johdettavien vesien laatua tulee tarkkailla ylivirtaamakausina keväällä ja syksyllä. Lupaviranomaiselle tulee tarvittaessa esittää tarkempi kuvaus vesien johtamisesta. Vesinäytteistä on tutkittava ainakin seuraavat ominaisuudet ja aineiden pitoisuudet: sameus, kiintoaine, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja nitraattityppi, pH, kloridi, sähkönjohtavuus, CODMn, rauta, sulfaatti ja arseeni sekä öljyhiilivedyt (C10-C40). Näytteenoton yhteydessä on mitattava virtaama. Vesien johtaminen ei saa aiheuttaa vettymis- tai muuta haittaa viereisillä tiloilla.

Muilta osin ELY-keskus uusi asiassa aikaisemmin 30.6.2025 lausumansa lukuun ottamatta vaatimusta hakemuksen täydentämisestä.

Tarkastus

Ympäristötarkastaja on käynyt kalliolouhosalueella useita kertoja. Toimitetun aineiston mukaan kalliolouhoksen pohja on tasossa +157,3 ja louhosalueen pohjalle kertyneen lammen vedenpinta tasossa +158,2 (tilanne 17.9.2025). Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan sallittu alin ottotaso on +160,35.

 Valmistelija: Ympäristötarkastaja Elsi Hietaranta

Valmistelija: Ympäristötarkastaja Elsi Hietaranta

Lakeuden jätelautakunta pyytää jäsenkuntiensa ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa jätemaksutaksojen luonnoksista. Lausunto on pyydetty antamaan 11.1.2026 mennessä. Uusi jätemaksutaksa on suunniteltu astuvan voimaan 1.4.2026.

Jäteyhtiö hoitaa kuntavastuullisen jätehuollon jätelain osoittamilta tahoilta eli asumisessa ja kuntien hallinto- ja palvelutoiminnoissa. Toissijaisella jätehuoltopalvelulla tarkoitetaan muun kuin asumisessa ja kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän jätteen jätehuoltoa, jos jätteen haltija pyytää jätehuoltoa muun palvelutarjonnan puutteen vuoksi ja jäte soveltuu laadultaan ja määrältään kuljetettavaksi ja käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä. Jätelain 33 §:n mukaisille tahoille tarjottava lakisääteinen palvelu on eriytetty omaksi jätemaksutaksaksi vuonna 2023. Yrityksien, valtion, seurakuntien, hyvinvointialueen ja muiden kuntavastuullisen jätehuollon ulkopuolisten tahojen tulee hankkia jätehuolto markkinoilta ja vain jätelain 33 §:n mukaisissa tapauksissa jätehuollon voi järjestää kunta eli toimialueellamme Lakeuden Etappi. Kuntaliiton oppaassa kunnallisen jätetaksan laadintaan suositellaan omaa erillistä taksakokonaisuutta toissijaiselle jätehuoltopalvelulle.

Merkittävin muutos taksaesityksissä on 4 % korotusesitys poltettavan jätteen, pakkausjätteiden ja muun lasijätteen 140–660 L jäteastioiden, mukaan lukien kaksilokeroastiat, tyhjennysmaksuihin. Pakkausjätteisiin kuuluvat jätelajit kartonki-, lasi-, metalli- ja muovipakkaukset. Korotusesityksen perusteena on yleisen inflaation nostama kustannustaso, jätevoimalan porttimaksun nousu (koskee poltettavaa jätettä), kuljetuskustannusten nousu, nousseet henkilöstökulut sekä supistuva asiakasmäärä jätelakimuutosten vuoksi. Muita muutoksia taksaesityksissä ovat jätteiden eräkohtaisten vastaanottomaksujen nosto taksaan, esimerkiksi kipsille, tietoturvapaperille ja usealle vaaralliselle jätteelle. Tavoitteena on varmistaa kustannusvastaavuus ja palveluiden jatkuva laatu.

KUNNAN TOISSIJAISEN JÄTEHUOLTOPALVELUN JÄTEMAKSUTAKSA

Poltettavan jätteen jäteastiat ja kaksilokeroastiat kiinteistöittäisessä kuljetuksessa

Jäteastiakoot poltettavalle jätteelle ovat 140 L, 240 L, 360 L ja 660 L. Tyhjennyshintojen 4 % korotus tarkoittaa 240 L jäteastian kohdalla 35 sentin nousua ja 660 L jäteastialle 60 sentin nousua maksussa tyhjennyskertaa kohden. Siten ehdotetut tyhjennysmaksut ovat 240 L jäteastian kohdalla 9,22 euroa ja 660 L jäteastian kohdalla 15,79 euroa tyhjennyskertaa kohden. Nostoperusteisten säiliöiden (syväkeräyssäiliöt ja pintakeräyssäiliöt) tyhjennysmaksuihin ei esitetä korotuksia.

Kartonki-, lasi-, metalli- ja muovipakkaukset sekä muu lasijäte

Jäteastiakoot pakkausjätteelle ovat 140–660 L. Korotusesitys koskettaa pakkausjätteiden osalta myös kartonkipakkausjätteiden rullakkoja ja pakkausjätteiden nelilokeroastioita sekä muun lasijätteen jäteastioita. Nostoperusteisten säiliöiden tyhjennysmaksuihin (syväkeräyssäiliöt ja pintasäiliöt) ei esitetä korotuksia.

RE-pisteet ja jäteasemat

Vaaralliset jätteet toimitetaan RE-pisteille ja jäteasemille. Kipsin vastaanottomaksua esitetään nostettavaksi 100 L pienerässä, mutta laskettavaksi yhden ja kahden kuution erissä. Maksu nousisi 100 L erän kohdalla 1,97 eurosta 5,50 euroon. Kahden kuution erässä maksu laskisi 3,41 euroa. Tietoturvapaperin vastaanottomaksua ehdotetaan nostettavaksi todellisten kustannusten kattamiseksi. Lisäksi vaarallisista jätteistä aerosoliin, elohopeaan, raskaan polttoöljyn vesiseoksiin, PCB-öljyyn ja sammutinjauheeseen ehdotetaan korotusta vastaanottomaksuihin. Uusia jätelajeja vaarallisiin jätteisiin olisivat öljyinen vesi, pienkaasupullot, polymeroituva jäte, uima-allas kemikaalit, hapetettava jäte ja hydrauliöljy ja jäteöljy.

Muita esitettyjä muutoksia

Lisämaksuja on selkeytetty samanaikaisesti kunnallisen jätehuoltomaksutaksan linjassa.

KUNTAVASTUULLISEN JÄTTEEN JÄTEMAKSUTAKSA

Kaksilokeroastiat

Kaksilokeroastiassa kerätään omiin lokeroihinsa kahta jätelajia, poltettavaa jätettä suurempaan lokeroon ja biojätettä pienempään lokeroon. Jäteastiakoot kaksilokeroastioille ovat 240 L, 370 L, 660 L. Tyhjennyshintojen 4 % korotus tarkoittaa 240 L jäteastian kohdalla 32 sentin nousua, 370 L jäteastialle 40 sentin nousua ja 660 L jäteastialle 59 sentin nousua maksussa tyhjennyskertaa kohden. Siten ehdotetut tyhjennysmaksut ovat 240 L jäteastian kohdalla 8,33 euroa, 370 L jäteastian kohdalla 10,55 euroa ja 660 L jäteastian kohdalla 15,25 euroa tyhjennyskertaa kohden. Laskennalliset kaksilokeroastian täyttöasteet ovat poltettavan jätteen lokero-osuudelle 80 % ja biojätteen lokero-osuudelle 20 % kaikissa kokoluokissa. Täyttöasteet on huomioitu tyhjennysmaksuehdotuksessa.

Poltettava jäte

Jäteastiakoot poltettavalle jätteelle ovat 140 L, 240 L, 360 L ja 660 L. Tyhjennyshintojen 4 % korotus tarkoittaa 240 L jäteastian kohdalla 35 sentin nousua ja 660 L jäteastialle 60 sentin nousua maksussa tyhjennyskertaa kohden. Siten ehdotetut tyhjennysmaksut ovat 240 L jäteastian kohdalla 9,22 euroa ja 660 L jäteastian kohdalla 15,79 euroa tyhjennyskertaa kohden. Nostoperusteisten säiliöiden (syväkeräyssäiliöt ja pintakeräyssäiliöt) tyhjennysmaksuihin ei esitetä korotuksia.

Biojäte

Biojätteiden tyhjennysmaksuihin ei esitetä korotuksia.

Kartonki-, lasi-, metalli- ja muovipakkaukset sekä muu lasijäte

Jäteastiakoot pakkausjätteelle ovat 140–660 L. Lasipakkausjätteen 240 L jäteastian kohdalla tyhjennysmaksu nousisi esityksen mukaan 36 senttiä tyhjennyskertaa kohden asumisen jätehuollossa. Kartonkipakkausjätteen 660 L jäteastian osalta maksu nousisi 32 senttiä tyhjennyskerralta asumisen jätehuollossa. Korotusesitys koskettaa myös kartonkipakkausjätteiden rullakkoja ja pakkausjätteiden nelilokeroastioita. Nostoperusteisten säiliöiden tyhjennysmaksuihin (syväkeräyssäiliöt ja pintasäiliöt) ei esitetä korotuksia.

Vaaralliset jätteet

Vaarallisten jätteiden kotitalouksien toimittamaa veloituksetonta jätemäärää ehdotetaan rajoitettavaksi vuorokaudessa 100 litraan tai 100 kiloon. Jos vaarallista jätettä tuodaan kotitaloudesta tämän ylittävä määrä, on jäte maksullista toissijaisen jätehuoltopalvelun jätemaksutaksan mukaisilla maksuilla. Ehdotuksella pyritään varmistamaan kustannusten oikeudenmukainen kohdentaminen aiheuttajille.

Muita esitettyjä muutoksia

Jätelain muutoksen vuoksi hyvinvointialue poistuu 1.1.2026 kunnan jätehuoltovastuulta ja hyvinvointialueen tulee kilpailuttaa kiinteistöjensä jätehuolto markkinoilta. Tämän vuoksi hyvinvointialue on poistettu taksadokumenteista. Jäteasemille tuotaviin tietoturvapaperin hinnoitteluun esitetään korotusta. Lisäksi jätemaksutaksaa on pyritty selkeyttämään helpommin ymmärrettäväksi.