Yleisistä kirjastoista annetun lain 5 §:n 1 momentin mukaan kunnan tehtävänä on yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen. Kunta voi järjestää yleisen kirjaston toiminnan itse taikka yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai muulla tavoin.

PIKI‑kirjastot ovat Pirkanmaan kuntien kirjastoyhteistyöverkosto, jonka toiminta perustuu kuntien väliseen yhteistoimintasopimukseen. Nykyinen sopimus on vuodelta 2012.

PIKI‑kirjastojen yhteistoimintasopimusta on päivitetty vastaamaan nykyistä toimintaympäristöä, yhteistyön laajuutta sekä lainsäädännön vaatimuksia. Päivitetty sopimus määrittelee aiempaa tarkemmin yhteistyön tavoitteet, päätöksenteon ja toiminnan organisoinnin, kustannusten jaon ja kirjastojärjestelmään ja asiakasrekisteriin liittyvät vastuut sekä Tampereen roolin PIKI-yhteistyön keskuskuntana.

Uudessa yhteistoimintasopimuksessa PIKI-kirjastojen ohjausryhmä päivitetään PIKI-kirjastojen johtoryhmäksi, jonka puheenjohtajana toimii Tampereen kaupungin kirjastopalvelujohtaja tai hänen nimeämänsä henkilö.

Uudessa yhteistoimintasopimuksessa päätöksenteko perustuu ensisijaisesti osapuolten yhteisymmärrykseen. Mikäli yhteistä mielipidettä ei muodostu, päätös tehdään äänestyksellä ja äänestystilanteessa kullakin osapuolella on käytössään yksi ääni. Päätöksentekoon vaaditaan osapuolten 2/3 enemmistö. Päätökset, joilla on merkittäviä taloudellisia tai toiminnallisia vaikutuksia on tehtävä yksimielisesti. Nykyisessä sopimuksessa kullakin osapuolella on ollut asukasluvun mukainen prosentuaalinen osuus ääniä.

PIKI-yhteistoiminnalle valmistellaan kuntien talousarviovalmistelua varten vuosittainen kustannusarvio, joka hyväksytään johtoryhmässä. Osapuolet varautuvat yhteistoiminnan kustannuksiin ja sitoutuvat varaamaan talousarvioonsa riittävän määrärahan kattamaan yhteistyöstä aiheutuvat kulut. Kustannusten ja tulojen yleisenä jakoperusteena käytetään osapuolten asukasluvun mukaista prosentuaalista osuutta kustannuksissa.

Sopimuksen hankintoja koskevalla liitteellä valtuutetaan Tampereen kaupunki valmistelemaan ja allekirjoittamaan hankintapäätöksen yhteistoimintasopimuksen alaisen kirjastotoiminnan järjestämiseen liittyvistä hankinnoista kaikkien yhteistoiminaan sitoutuneiden kuntien puolesta. Yhteishankinnoilla tavoitellaan suunnitelmallisuutta, tehokkuutta, kustannussäästöjä ja laatua. Liitteessä on pyritty huomioimaan myös tuleva hankintalakiuudistus.

Päivitetty PIKI‑kirjastojen yhteistoimintasopimus on hyväksytty PIKI‑kirjastojen johtoryhmässä 2.4.2026, ja sopimuksen on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 1.9.2026. Sopimuksen voimaantulo edellyttää, että kukin sopijakunta hyväksyy sen oman päätöksentekojärjestelmänsä mukaisesti. 

Kihniön kunnan osallistuminen PIKI‑yhteistyöhön on keskeinen osa kirjastopalvelujen tuottamista. Yhteistyö mahdollistaa laajat ja kustannustehokkaat kirjastopalvelut kuntalaisille sekä tukee kirjastopalvelujen kehittämistä seudullisesti.

Liitteenä/oheismateriaalina on vuoden 2012 yhteistoimintasopimus, luonnos uudeksi PIKI-kirjastojen yhteistoimintasopimukseksi ja uuden sopimuksen liite PIKI-kirjastojen yhteishankinnat.

Sopimuksen vastuuhenkilönä toimii kirjastonjohtaja Tea Järvinen.

Sopimuksen allekirjoittaa hyvinvointijohtaja tai kunnanjohtaja.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut on sidottu indeksiin varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain (1503/2016) 16 §:n perusteella. Indeksitarkistukset tehdään kahden vuoden välein. Edellinen indeksitarkistus tehtiin 1.8.2024. 

​Elokuun 2026 alusta voimaan tulevista varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen indeksitarkistuksista on 26.11.2025 annettu opetus- ja kulttuuriministeriön ilmoitus (1028/2025) liitteenä 3.

Varhaiskasvatuksessa perittävä korkein mahdollinen ja alin perittävä asiakasmaksu on tarkistettu opetustoimen hintaindeksillä ja maksun määräämisessä käytettävät tulorajat yleisellä ansiotasoindeksillä. 

Kunnassa tulee päättää siitä, miten indeksitarkistuksen vuoksi muuttuneet asiakasmaksut ja tulorajat vaikuttavat kunnassa perittäviin asiakasmaksuihin. Asiakkaille tulee tehdä uudet maksupäätökset, mikäli maksu muuttuu.

Asiakasmaksujen osalta ylin perittävä maksu nousee nykyisestä 311 eurosta 335 euroon. Alin perittävä maksu nousee nykyisestä 30 eurosta 32 euroon. Toisesta lapsesta perittävä maksu on enintään 40 % nuorimman lapsen maksusta eli enintään 134 euroa kuukaudessa. Seuraavien lasten maksu on 20 prosenttia nuorimman lapsen maksusta. 

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 5 §:n 3 momentissa tarkoitettu yli kuusihenkisen perheen maksun määräämisessä käytettävän tulorajan lisäys kustakin seuraavasta perheen alaikäisestä lapsesta on 1.8.2026 lähtien 295 euroa.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki ei koske yksityisesti järjestettävää varhaiskasvatusta.

Muutokset tulevat voimaan 1.8.2026 alkaen

Tulorajat ja maksuprosentit 1.8.2026 alkaen

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen tulorajat muuttuvat indeksitarkistuksen vuoksi seuraavasti:

Taulukossa mainittu myös aiemmat indeksitarkistukset 1.8.2024

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut on sidottu opetustoimen hintaindeksiin ja tulorajat ansiotasoindeksiin varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetussa laissa tarkemmin säädetyllä tavalla. 

Kihniön kirjasto on avoinna kesällä 2026 seuraavasti välillä 8.6.-9.8.2026:

maanantai ja tiistai klo 10-15

Ke asiakaspalvelu suljettu

torstai klo 13-19

perjantai klo 10-11

Kirjastovirkailijan tuntimäärää nostetaan 25 tuntiin viikossa, jotta kirjasto voi palvella kesällä asiakkaita neljänä päivänä viikossa. Kirjastossa toimii kesäisin myös matkailuinfo sekä kunnan neuvontapalvelut.

Kihniön kunnan arviointisuunnitelman mukaan 6.luokan oppimistaso arvioidaan keväisin yhteisellä kokeella jossakin oppiaineessa. Kihniön peruskoulun oppilaat osallistuivat Matemaattisten Aineiden Opettajien Liiton (MAOL ry) järjestämään valtakunnalliseen matematiikan kokeeseen, joka järjestettiin kahdessa osassa: perjantaina 8.5.2026 ja maanantaina 11.5.2026. Arviointiraportti on liitteenä nro 1.

Kokeeseen osallistui 8 tyttöä ja 7 poikaa. Oppilaat tekivät kokeet omassa luokassa ja matematiikan opettaja tarkasti kokeet ohjeiden mukaan. Kokeen maksimipistemäärä oli 50, joka vastasi arvosanaa 10.

Oppilaiden pistekeskiarvo oli 26 pistettä ja heidän saamiensa arvosanojen keskiarvo tästä matematiikan kokeesta oli 7,25. Tämän vuoden valtakunnallinen pistekeskiarvo on 26 ja arvosanojen keskiarvo on 7,25. Kihniöläiset peruskoulun 6. luokan oppilaat saivat siis matematiikan kokeesta tismalleen valtakunnallista keskiarvoa vastaavan tuloksen.

Kihniön kunnan arviointisuunnitelman mukaan 9.luokan oppimistaso arvioidaan keväisin yhteisellä kokeella jossakin oppiaineessa. Kihniön peruskoulun oppilaat osallistuivat Matemaattisten Aineiden Opettajien Liiton (MAOL ry) järjestämään valtakunnalliseen matematiikan kokeeseen, joka järjestettiin 05.05.2026.

MAOLjulkaisee joka vuosi perusopetuksen yhdeksännen luokan valtakunnallisen matematiikan kokeen. Kirjallinen koe sisältää monivalintatehtävät, perustehtävät ja soveltavat tehtävät. Soveltavien tehtävien suoritusaika on 45 minuuttia.  Monivalintatehtävät ja perustehtävät kestävät 45 minuuttia.

Kokeeseen osallistui 8 tyttöä ja 10 poikaa. Jokainen yhdeksäsluokkalainen teki kokeen matematiikan luokassa ja opettaja tarkasti sen kokeen mukana olleiden ohjeiden mukaan. Ohjeissa oli tarkat pisteytysohjeet ja arvosanataulukko. Kokeen maksimipistemäärä oli 88, joka vastasi arvosanaa 10.

Koe erottelee suhteellisen hyvin sellaiset oppilaat, jotka ovat oppineet hyvin pääosan peruskoulun keskeisistä asioista. He ovat saaneet kokeesta arvosanan  8 tai parempia. Mikäli arvosana on huonompi kuin 6, niin oppilaalla on olennaisia puutteita joko käsitteiden ymmärtämisessä, laskutoimitusten hallinnassa tai tekstin ymmärtämisessä.

Oppilaiden tästä matematiikan kokeesta saamien arvosanojen keskiarvo oli 6,50. Tämän vuoden valtakunnallinen keskiarvo arvosanoissa oli myös 6,50. Kihniöläiset perusopetuksen käyneet oppilaat saivat siis matematiikan kokeesta valtakunnallisen keskiarvon mukaisen tuloksen.

Oppimisen tuen uudistus - Kihniön malli

1.8.2025 astui voimaan oppimisen tuen uudistus (Laki perusopetuslain muuttamisesta 1090/2024).

Kihniön perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on julkaistu e-Perusteet -palvelussa helmikuussa 2025 ja tuotu tietoon lautakunnalle kesäkuun kokouksessa 2025.

Työryhmä on laatinut Oppimisen tuen uudistuksen Kihniön mallin täsmennyksenä lukuun 7 keväällä 2026. Kihniön ohjeistus löytyy liitteestä 6.

Liikunnallinen elämäntapa

Opetus- ja kulttuuriministeriön valmisteleman perusopetuslainmuutoksen seurauksena esi- ja perusopetuksessa täytyy edistää lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa lain nojalla 1.8.2026 alkaen. Velvoite perustuu perusopetuslain muutokseen, jonka eduskunta hyväksyi huhtikuussa 2025.

Liikunnallisen elämäntavan edistämistä koskeva säännös astuu voimaan vuotta myöhemmin, 1.8.2026 (perusopetuslaki, 2 pykälä, 2 momentti). Opetushallitus on päivittänyt 18.12.2025 esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet vastaamaan lakimuutosta. 

https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1998/628#chp_1__sec_2

Liikunnallisen elämäntavan säännöksen tavoitteena on 

• edistää lasten ja nuorten liikkumista esiopetuksen ja perusopetuksen  aikana

• tukea ja parantaa lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia

• vahvistaa liikunnan merkitystä esiopetuksen ja peruskoulujen toimintakulttuurissa ja kokonaisvaltaisena elämäntaitona. 

Keskeistä on päivittää esi- ja perusopetuksen toimintakulttuuria siten, että kaikki lapset ja nuoret saavat arjessaan mahdollisimman tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset liikkumisen mahdollisuudet.

Paikalliset esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmat tulee päivittää perusteiden mukaisesti ennen elokuuta 2026. Materiaali esitellään kokouksessa (Liite 7).

Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan tulojen toteumaprosentti on 32,1 ja menojen toteumaprosentti on 32,8 . Nettobudjetoinnin mukainen toimintakateprosentti on 34,0.

Ei viranhaltijapäätöksiä ajalta 23.04.2026-10.06.2026