Tekninen johtaja asiantuntijana kokouksessa.

Tarkastuslautakunta asetti arviointikertomuksessa hallintokunnille kysymyksiä, joihin kunnanhallituksen tulee antaa vastaus valtuustolle elokuun loppuun mennessä. Asetetut kysymykset ovat:

Teknisen lautakunnan alaisen toiminnan osalta tarkastuslautakunta on esittänyt kaksi kysymystä:

1)      Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että terveyskeskuksen tiloja voidaan käyttää jatkossa mahdollisimman monipuolisesti. Minkälaisia toimenpiteitä tekninen lautakunta on tehnyt tai suunnitellut tekevänsä terveyskeskuksen tilojen mahdollisimman monipuolisen käytön toteuttamiseksi.

2)      Millä tavoin tekninen lautakunta on seurannut ja tulee seuraamaan kiinteistöhallintajärjestelmän käyttöönoton edistymistä? Mihin mennessä tekninen lautakunto uskoo saavansa järjestelmän kokonaisuudessaan käyttöön?

Sivistys- ja hyvinvointilautakunnalle esitetyt kysymykset:

• Mitä toimenpiteitä on tehty ja suunniteltu tehtävän sen varmistamiseksi, että hankerahoituksella toteutettujen toimenpiteiden positiiviset vaikutukset olisivat pysyviä?

Kunnanhallitukselle esitetyt kysymykset:

• Millä tavoin kunnanhallitus voi toteuttaa julkisten työvoimapalveluiden edunvalvontaa ja millä tavoin edunvalvontaa on käytännössä toteutettu?Minkälaisena kunnanhallitus näkee työllisyyslautakunnan roolin edunvalvon­nan näkökulmasta?

Vastaukset:

Tekninen lautakunta 25.8.2026 § 63

Pirkanmaan hyvinvointialue on vasta loppuvuodesta 2025 ilmoittanut millaisessa laajuudessa se tulee jatkossa vuokraamaan terveys- ja palvelukeskuksen tiloja sekä millaiset muutokset näihin tiloihin tulee toteuttaa. Tilamuutokset on toteutettu kevään ja kesän 2026 aikana. Lukitus- ja kulkuoikeusmuutokset ovat vielä kesken. Vasta näiden ratkaisujen selvittyä on Kihniön kunta voinut lähteä pysyvämmin selvittämään tilojen muuta käyttöä.

Kihniön valtuusto on päättänyt vuoden 2023 talousarvion hyväksymisen yhteydessä perustaa tilatyöryhmän laatimaan konkreettisen suunnitelman terveyskeskuksen tilojen hyödyntämiseksi. Kihniön kunnanhallitus on päivittänyt tilatyöryhmän kokoonpanoa kokouksessaan 19.1.2026 seuraavaksi: Tekninen johtaja, Antti Kivioja, Matti Sillanpää, Jari Alkkiomäki, Jenni Vehmasto, Erja Silvennoinen. Kunnanjohtaja, hyvinvointijohtaja, hallituksen ja valtuuston puheenjohtaja voivat osallistua asiantuntijoina kokouksiin.

Tilatyöryhmä on käsitellyt terveyskeskuksen tilojen käyttöä useammassa kokouksessaan. Näiden kokousten tuloksista on raportoitu kunnan hallituksella ja tekniselle lautakunnalle.

Terveyskeskuksen pohjakerroksessa havaittiin mittava kosteusongelma kesällä 2025 ja sen vaatimia sade- ja hulevesien hallintaratkaisuja sekä tilojen kuivatusta on selvitetty ja toteutettu syksystä 2025 alkaen. Kevään ja kesän 2027 aikana saadaan vasta paremmin tietoa, että kuivuvatko pohjakerroksen tilat toivotulla tavalla. Rakennuksen perustuksen alla olevaa maaperään ei ole mahdollista tutkia riittävän kustannustehokkaalla tavalla vaan toteutettujen ratkaisujen toimivuus (siis rakenteiden kuivuminen) nähdään vasta kun rakennuksen ulkopuolelta johtuvat vesien virtaukset on saatu hallintaan sekä tiiviit lattia ja seinä pinnoitteen on poistettu.

Pohjakerroksen tiloja voidaan toivottavasti vuoden 2027 aikana lähteä saneeraamaan ja toivottavasti myös käyttämään eläinlääkärin toimesta. Nykyiset eläinlääkärin tilat eivät ole täysin tyydyttävässä kunnossa mm. sisäilmaongelmien takia. Lisäksi kun pystyttäisiin luopumaan nykyisistä eläinlääkärin tiloista, niin se mahdollistaisi muistakin vajaakäytöllä olevista tiloista luopumisen tai muun ratkaisun.

Terveyskeskuksen hyvin varustellun laitoskeittiön ja ruokasalin vuokraamisesta on neuvoteltu kahden eri toimijan kanssa, mutta neuvottelut eivät ole johtaneet tilojen vuokraamiseen. Tilojen vuokraamismahdollisuutta markkinoidaan jatkuvasti internetissä.

Tilojen käytöstä on eri kokouksissa ja keskusteluissa nostettu esiin erilaisia ajatuksia ja ideoita, mutta näiden osalta ei vielä olla päästy etenemään. Terveys- ja palvelukeskuksen tilojen käyttöä kunnan omassa toiminnassa on myös pohdittu mm. virastotalojen toimintojen osalta. Tällöin kuitenkin hyvin keskeisellä paikalla olevien tilojen tyhjentyminen merkitsisi isoa muutosta alueen aktiiviseen toimintaan sekä tyhjentyvien tilojen käyttöön. Yleisiesti voidaan todeta, että Kihniössä ei ole erityistä kysyntään palvelutiloista, joka hankaloittaa merkittävästi terveyskeskuksen tilojen hyödyntämistä.

Kihniön kunnassa on ollut käytössä jo useita vuosia Granlund Manager (GM) -niminen digitaalinen kiinteistöhallinjärjestelmä. Järjestelmää ollaan käytetty vain pieneltä osin sen tarjoamiin mahdollisuuksiin nähden hyödyksi. Viime vuosina on selvitetty valtion kiinteistöomaisuudesta vastaavan Senaatti kiinteistöjen kehittämän digitaalisen kuntien tilatietopalvelun käytettävyyttä Granlund Managerin sijaan tietojen hallinnassa. Tehtyjen selvitysten perusteella nyt on päätetty jatkaa Granlund Managerin käyttöä. Ratkaisuun vaikutti se, että sen toiminnallisuus on selvästi Senaatin järjestelmää laajempi eikä sen käytön kustannukset kuitenkaan merkittävästi poikkea Senaatin järjestelmän kustannuksista.

Kevään 2026 aikana onkin GM:n käyttöön kouluttauduttu sekä sen käyttöä laajennettu mm. digitaaliset palvelupyynnöt käyttöön oton valmistelulla. Työssä on myös laadittu kehikko GM:n käytön vaiheittaiseen laajentamiseen mm. digitaalisten palvelupyyntöjen tekemiseen kännykällä ja käytön laajentamiseen myös ulkoalueisiin.

Kiinteistöhallinjärjestelmän käytön isoimmaksi ongelmaksi on osoittautunut erityisesti rakennusten erittäin puutteelliset lähtötiedot sekä puuttuvat pitkän aikavälin kunnostusten ohjelmat (PTS). Näiden tietojen tuottamiseen on laadittu toteutuspolku, joka perustuu ensivaiheessa karkeiden tietojen laatimiseen koko kunnan kiinteistökannasta sekä niiden siirtämiseen GM:n. Tämä työ vaatii kuitenkin merkittäviä resursseja. Teknisen osaston käytössä olevat resurssit ovat erittäin rajalliset, joten näiden tietojen kerääminen etenee hitaasti. Tavoitteena on kuitenkin, että vuoden 2026 loppuun mennessä tiedot olisivat karkealla tasolla olemassa ja että niitä päästäisiin siirtämään GM:n vuoden 2027 aikana.

Kiinteistöhallintajärjestelmän käyttöönotto on alkanut ja sen tuomia hyötyjä pyritään tuottamaan vaiheittain. Tämän hetkisen arvion mukaan koko kunnan kiinteistökanta olisi järjestelmässä perustietojen ja ainakin keskeisimpien säännöllisten huoltotöiden ohjelmoinnin osalta kunnossa ja käytössä vuoden 2027 lopussa. Tavoitteena on, että silloin järjestelmässä olisi myös karkealla tasolla oleva kiinteistöjen pitkän aikavälin kunnostussuunnitelma. Tavoitteena on myös se, että 2027 lopussa kaikkien kiinteistöjen normaalit huoltotoimenpiteet ja niiden toteutuminen olisi järjestelmässä mukana. Tämän jälkeenkin järjestelmän tietojen tarkentaminen ja sen mahdollisimman tuloksekas hyödyntäminen edellyttää tietojen täydentämistä ja tarkentamista käytössä olevien resurssien sallimissa rajoissa.

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta 2.9.2026

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta vastaa tarkastuslautakunnalle:

Keskeisin toimenpide hankkeiden positiivisten vaikutusten jatkumiseksi on osoittaa niiden vaikuttavuus. Kunnan sivistystoimen hankkeiden vaikutuksia arvioidaan sekä määrällisin että laadullisin mittarein. Keskeisiä arviointitapoja ovat kyselyt, toiminnan mittarit sekä hankekohtaiset tavoitteet. Osa mittareista kytkeytyy suoraan TEAviisarin indikaattoreihin, mikä mahdollistaa valtakunnallisesti vertailukelpoisen tiedon tuottamisen. TEAviisarin kautta hankkeilla on myös taloudellisia vaikutuksia, koska indikaattorit vaikuttavat kunnan hyvinvointityön arviointiin ja sitä kautta resurssien kohdentamiseen.

Hankkeiden ensisijainen hyöty on laadullinen, ja ne suunnitellaan siten, että toiminta voidaan mahdollisuuksien mukaan vakiinnuttaa osaksi kunnan pysyvää palvelutuotantoa. Vakiinnuttaminen edellyttää kuitenkin luottamushenkilöiden päätöksiä rahoituksen jatkosta. Esimerkiksi koulunuorisotyö ja liikuntaneuvonta ovat toimintoja, jotka ovat syntyneet hankkeiden kautta ja joiden jatko riippuu talousarviopäätöksistä.

On tärkeää todeta, että merkittävä osa hanketoiminnasta kattaa tosiasiallisesti sellaisia palveluja, jotka ovat lähellä lakisääteisiä velvoitteita tai tukevat niiden toteutumista. Esimerkiksi etsivä nuorisotyö on lakisääteinen tehtävä, mutta sen laajennettu toteutus ja vaikuttavuus ovat usein riippuvaisia hankerahoituksesta. Lisäksi kunnassa suuri osa ohjaajien palkkakustannuksista katetaan hankkeiden kautta, mikä korostaa hankkeiden merkitystä palvelutason ylläpitämisessä.

Jos hankerahoitusta ei saada, luottamushenkilöiden tulee talousarviota laatiessaan päättää, sisällytetäänkö sivistystoimen talousraamiin riittävät määrärahat, jotta nykyinen ei-lakisääteisten palvelujen taso voidaan säilyttää ilman hankkeita.

Hankkeiden vaikutukset näkyvät usein viiveellä, eivätkä ne välttämättä näy kuluvan talousarviovuoden aikana. Siksi päätöksenteossa on tärkeää tarkastella vaikutuksia pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi panostus etsivään nuorisotyöhön voi ehkäistä nuorten syrjäytymistä, mikä vähentää kunnan sakkomaksuja ja muita kustannuksia tulevina vuosina.

Kunnanhallitus

Kihniön kunta hoitaa TE-palveluiden edunvalvontaa ja paikallista järjestämistä osana Läntisen Pirkanmaan työllisyysaluetta yhteistyössä muiden alueen kuntien kanssa. Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirryttyä kunnille, Kihniö valvoo alueensa etua ja tarjoaa palveluita seuraavien rakenteiden kautta:

1. Seutukunnallinen yhteistyö ja yhteisvalvonta

• Yhteinen toimielin: Kihniö osallistuu työllisyysalueen yhteiseen päätöksentekoon ja hallintomalliin. Tätä kautta kunta varmistaa, että pienen kunnan ääni, paikalliset tarpeet ja rahoituksen oikeudenmukainen jakautuminen toteutuvat alueellisessa päätöksenteossa. Kihniön kunnalla on yksi edustaja työllisyyslautakunnassa.

• Lautakunnan toiminta on koettu hyvähenkiseksi. Kaiken kokoisten kuntien ääni tulee kuuluviin. Toivotaan jatkuvan samansuuntaisena.

• Isäntäkuntamalli: Kihniö kuuluu yhteiseen työllisyysalueeseen, jossa Parkanon kaupunki toimii vastuukuntana ja palveluiden pääasiallisena tuottajana. Yhteistyö Parkanon kanssa on tiivistä mm. työllisyyskoordinaattorin ja kunnanjohtajan väliset palaverit neljännesvuosittain.

• Työllisyysalueen johtoryhmä: Kunnanjohtaja osallistuu johtoryhmän kokouksiin säännöllisesti. Kokouksessa seurataan talouden ja palvelujen toteutumista.

• Työllisyysalueen monialaisen tuen yhteistoiminnan TYM-johtoryhmä: Kunnajohtaja kuuluu johtoryhmään. Työllistymistä edistävä monialaisen tuen yhteistoimintamalli (TYM-yhteistoimintamalli) on työvoimaviranomaisen, hyvinvointialueen ja Kelan yhteinen lakisääteinen toimintamalli. Mallissa työvoimaviranomaisena toimiva kunta tai kuntayhtymä, hyvinvointialue ja Kela arvioivat yhdessä työttömän palvelutarpeen ja suunnittelevat hänelle tarkoituksenmukaiset palvelut. 

2. Paikallisten lähipalveluiden turvaaminen

• Palvelut omalla kunnantalolla: Kihniön tärkeä paikallinen edunvalvontateko on ollut varmistaa, että TE-palveluita on edelleen saatavilla fyysisesti omassa kunnassa. Parkanon kaupungin työllisyyspalvelut jalkautuvat Kihniön kunnantalolle, josta kuntalaiset saavat henkilökohtaista palvelua ajanvarauksella.

3. Yrittäjien ja elinkeinoelämän edunvalvonta

• Isäntäkunta ja Kihniön kunta linkittävät työllisyyspalvelut paikalliseen elinkeinopolitiikkaan. Yhteistyö yhteisen elinkeinoyhtiön kanssa tuee olla tiivistä. Edunvalvonnalla varmistetaan, että alueen yritykset saavat tarvitsemaansa työvoimaa ja että työllisyysalueen palvelut (kuten rekrytointipalvelut ja palkkatuki) tukevat nimenomaan kihniöläisten yritysten kasvua. Yrityskäynneillä on mukana elinkeinoyhtiön ja kunnan edustajan lisäksi te-palveluiden edustaja tarpeen mukaan.

Neuvottelut koskeva talous- ja hallinto-osaston työntekijöitä.

Kihniön kunta on yhdessä Ikaalisten, Sastamalan ja Parkanon kaupunkien, Punkalaitumen kunnan sekä Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalvelut Oy:n ( Servi Oy) kanssa selvittänyt talous- ja palkkahallinnon palvelujen järjestämistä. Selvityksen käynnistämisen taustalla ovat muun muassa  hankintalainsäädännön muutokset, joiden vuoksi nykyisiä palvelujen järjestämistapoja on tarpeen arvioida uudelleen. Kihniöllä puolestaan on tarve ratkaista kunnan talous- ja palkkahallinnon palvelujen pidemmällä tähtäimellä.

Valmistelussa mukana olevien kuntien tavoitteena on perustaa yhteisesti omistettu sidosyksikkö eli in house -yhtiö tuottamaan omistajilleen talous- ja palkkahallinnon palveluja. Yhtiön omistajina olisivat alkuvaiheessa Ikaalinen, Sastamala, Parkano, Kihniö ja Punkalaidun sekä Servi Oy. Myöhemmin yhtiön toimintaan voisi liittyä myös muita omistajia.

Järjestelyn tavoitteena on turvata palvelujen jatkuvuus, vahvistaa osaamisresursseja, turvata ja  parantaa henkilöstöresurssien saatavuutta sekä saavuttaa yhteistyöhön perustuvia mittakaavaetuja erityisesti järjestelmä- ja ohjelmistohankinnoissa. Lisäksi tavoitteena on varmistaa palvelujen pitkäjänteinen kehittäminen ja kustannustehokas tuottaminen.

Suunnitelman mukaan talous- ja palkkahallinnon palvelujen tuottamisvastuu siirtyisi perustettavalle yhtiölle. Samalla on tarpeen selvittää tällä hetkellä talous- ja palkkahallinnon  palveluja tuottavan Kihniön kunnan henkilöstön siirtyminen liikkeen luovutusta koskevien periaatteiden mukaisesti niin sanottuina vanhoina työntekijöinä. Palvelussuhteet jatkuisivat siirtymähetkellä voimassa olevin palvelussuhteen ehdoin.

Suunniteltu järjestely vaikuttaa henkilöstön työnantajaorganisaatioon, henkilöstön asemaan ja tehtäviin.. Asia on tämän vuoksi käsiteltävä ennen lopullista päätöksentekoa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain (449/2007) mukaisessa yhteistoimintamenettelyssä.

Yhteistoimintamenettelyssä käsitellään ainakin:

·         suunniteltu yhtiöjärjestely ja sen perusteet;

·         talous- ja palkkahallinnon toimintojen ja henkilöstön suunniteltu siirtyminen perustettavalle yhtiölle;

·         muutoksen oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset henkilöstöön;

·         henkilöstön asema ja palvelussuhteen ehtojen jatkuvuus;

·         siirtymisen suunniteltu ajankohta sekä muutoksen toteuttamiseen liittyvät käytännön järjestelyt; ja

·         henkilöstön esittämät vaihtoehdot ja näkemykset.

Yhteistoimintamenettelyn tavoitteena ei ole henkilöstön vähentäminen. Tavoitteena on käsitellä henkilöstön asemaan vaikuttava organisaatiomuutos yhteistoiminnassa riittävän ajoissa ennen asian ratkaisemista sekä varmistaa henkilöstön tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet valmistelun aikana. Neuvottelu koskee talous-ja hallinto-osaston viittä työntekijää. Neuvottelut työnantajan puolelta käy kunnanjohtaja.

Taustaa

Kihniön kunnalla on tarve selvittää ja tehdä esitys talous- ja palkkahallinnon palvelujen järjestämisestä loppuvuodesta 2026 lähtien. Valmistelutyö käynnistettiin kevään 2026 aikana. Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin vaihtoehdot omasta palvelutuotannosta, kuntien välisestä yhteistyöstä sekä palvelujen kokonaisulkoistuksesta. Lisäksi Kihniön kunta on mukana selvityksessä viiden kunnan yhteisen talous- ja palkkahallintoyhtiön perustamiseksi.

Tehdyn selvityksen perusteella tarkoituksenmukaisin ja kokonaistaloudellisesti edullisin tapa tuottaa palvelut on yhteistyö ja palvelujen osto Ikaalisten kaupungilta siihen saakka, kunnes viiden kunnan yhteinen talous- ja palkkahallinnon yhtiö aloittaa toimintansa.

Palvelujen hankinta Ikaalisilta on luonteeltaan pienhankinta, johon ei sovelleta lakia julkisista hankinnoista. Kihniön kunnan hankintaohjeiden mukaan perustelluista syistä tarjouskilpailua ei tarvitse järjestää, mutta hankinnan järkevyys on varmistettava riittävällä tutustumisella vaihtoehtoihin sekä hintavertailulla. Tässä palveluselvityksessä on toimittu kunnan hankintaohjeen mukaisesti.

Valmistelu

Kihniön kunta ja Ikaalisten kaupunki ovat valmistelleet sopimuksen taloushallinnon palvelujen tuottamisesta. Sopimuksen tarkoituksena on varmistaa Kihniön kunnan taloushallinnon palvelujen jatkuvuus, laatu, kustannustehokkuus ja lainmukainen toteuttaminen kuntien välisenä yhteistyönä. Ikaalisten kaupunki toimii palveluntuottajana ja Kihniön kunta palvelun tilaajana.

Ikaalisten kaupunki tuottaa Kihniön kunnalle sopimuksessa ja sen liitteenä olevassa työnjakotaulukossa määritellyt taloushallinnon valmistelu-, käsittely-, raportointi- ja tukipalvelut. Sopimuksella ei siirretä Kihniön kunnalle kuuluvaa päätösvaltaa, viranomaisvastuuta tai toimivaltaa Ikaalisten kaupungille, vaan Kihniön kunnan toimielimet ja viranhaltijat vastaavat edelleen kunnan päätöksistä, hyväksymisistä, talousarviosta, sisäisestä valvonnasta ja talouden kokonaisohjauksesta.

Ikaalisten kaupunki vastaa sovittujen palvelujen huolellisesta, ammattitaitoisesta ja määräaikojen mukaisesta tuottamisesta sekä palvelua tuottavan henkilöstön riittävästä osaamisesta. Kihniön kunta toimittaa palvelun tuottamisessa tarvittavat tiedot, asiakirjat, päätökset ja hyväksynnät oikea-aikaisesti. Osapuolet nimeävät vastuuhenkilöt ja seuraavat sopimuksen toteutumista vähintään kaksi kertaa vuodessa pidettävissä seurantakokouksissa. Ikaalisten kaupunki vastaa lisäksi palvelujen siirtämisestä suunnitteilla olevaan yhteiseen taloushallinnon yhtiöön, mikäli järjestely toteutuu.

Tässä vaiheessa on vaikea arvioida, kuinka paljon palvelua joudutaan ostamaan. Varovainen arvio palvelun määrästä on 0,75 - 1 työntekijän työpanos vuodessa.

Sopimuksen keskeiset ehdot

• Sopimus on määräaikainen ajalla 1.10.2026–31.12.2027 ja tulee voimaan, kun molempien osapuolten toimivaltaiset toimielimet ovat hyväksyneet sen ja sopimus on allekirjoitettu.

• Kihniön kunta vastaa käytettävien taloushallinnon ohjelmistojen kustannuksista, ja palvelut tuotetaan Kihniön kunnan nykyisillä järjestelmillä.

• Palvelun sisältöä, laajuutta, hinnoittelua, aikatauluja tai muita olennaisia ehtoja voidaan muuttaa vain osapuolten kirjallisella sopimuksella.

Sopimukseen sisältyvät määräykset tietosuojasta, tietoturvasta, salassapidosta, asiakirjahallinnasta, sisäisestä valvonnasta, riskienhallinnasta, vahingonkorvausvastuusta sekä sopimuksen päättämisestä. Jos palvelut siirtyvät sopimuskauden aikana uuteen talous- ja henkilöstöhallinnon yhtiöön, Nyt hyväksyttävä sopimus päättyy ja kumpikin osapuoli päättää erikseen liittymisestään uuteen yhtiöön.

Liite 1

Sopimus taloushallinnon palvelujen tuottamisesta, liitteineen.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki 1397/2016) muutokset astuivat voimaan 18. kesäkuuta 2026. Lainmuutoksella tiukennettiin niin sanottujen sidosyksiköiden eli in-house-yhtiöiden määrittelyä. Uuden hankintalain 15 §:n 2 momentin mukaan hankintayksiköllä (kuten kunnalla) on oltava vähintään 10 prosentin suora tai välillinen omistusosuus osakeyhtiömuotoisesta sidosyksiköstä, jotta se voi ostaa sieltä palveluita suoraan ilman hankintalain mukaista kilpailutusta.

Mikäli vähintään 10 prosentin omistusosuusvaatimus ei täyty, ennen lain voimaantuloa tehdyt sidosyksikkösopimukset on pääsääntöisesti irtisanottava päättymään viimeistään 30.6.2027. Hankintalain voimaantulosäännösten nojalla sopimuksia on kuitenkin mahdollista jatkaa pidennetyn siirtymäajan puitteissa 30. kesäkuuta 2030 asti, mikäli sopimuksen ennenaikaisesta päättymisestä aiheutuisi merkittäviä taloudellisia riskejä tai poikkeuksellisen kohtuuttomia seurauksia ja jatkamiselle on yleiseen etuun liittyvä pakottava syy.

Kihniön kunta on osakkaana kuntaomisteisessa jätehuoltoyhtiössä, Lakeuden Etappi Oy:ssä, jonka omistusosuudesta kunta hallitsee 0,81 prosenttia (4 osaketta). Koska Kihniön kunnan suora omistusosuus alittaa uuden hankintalain mukaisen 10 prosentin vähimmäisomistusrajan, kunnan ja yhtiön välinen nykyinen lakisääteisen jätehuollon järjestämistä koskeva sidosyksikkösuhde vaatii laillisuuden varmistamiseksi määräaikaisen ilmoituksen tekemistä Valtionkonttorille.

Eduskunnan hyväksymässä lopullisessa lakitekstissä lakisääteinen jätehuolto ja jätevesiala rajattiin tiukan 10 prosentin omistusvaatimuksen ulkopuolelle, sillä jätehuollon järjestäminen on kunnille jätelain (646/2011) nojalla määrätty lakisääteinen velvollisuus.

Jätehuoltoa koskevaa poikkeusta ei ole vielä lopullisesti vahvistettu ja kirjattu lainsäädäntöön, vaikka hallitus on tehnyt siitä sitovan poliittisen linjauksen.

Tilanne jakautuu jätevesihuollon ja jätehuollon osalta kahteen eri vaiheeseen:

• Jätevesihuolto (vahvistettu): Jätevesihuollon poikkeus säädettiin ja vahvistettiin hankintalain uudistuksen yhteydessä muuttamalla vesihuoltolakia.

• Jätehuolto (kesken): Jätehuollon poikkeusta ei sisällytetty suoraan kesäkuussa 2026 voimaan astuneeseen hankintalakiin. Hallituksen linjauksen mukaan jätehuoltoalan poikkeus on tarkoitus säätää erikseen niin sanotun jätelaki 2 -uudistuksen yhteydessä. Kyseisen jätelakiesityksen valmistelu on kuitenkin loppukesästä 2026 yhä kesken, sillä se sai lausuntokierroksellaan hyvin ristiriitaista palautetta muun muassa sidosyksiköiden ulosmyyntirajoihin liittyen.

Jätehuolto- ja kierrätyspalvelut (CPV-koodi 90) on nimenomaisesti määrätty ilmoitusvelvollisuuden piiriin Valtionkonttorin antamassa ohjeistuksessa.

Määräaika sidosyksikkösopimuksen jatkamista koskevan ilmoituksen jättämiselle on 30. syyskuuta 2026. Ilmoituksen laiminlyönti tai myöhästyminen johtaisi siihen, että suorahankintana tehtävä yhteistyö Lakeuden Etappi Oy:n kanssa voisi muodostua hankintalain vastaiseksi laittomaksi suorahankinnaksi, mikä vaarantaisi kunnan lakisääteisen jätehuollon katkeamattoman toiminnan. Ilmoituksella kunta varaa oikeuden jatkaa nykyistä sopimusrakennetta laillisesti siirtymäajan puitteissa (30.6.2030 asti), jonka aikana omistusrakenteita tai sopimusmalleja voidaan tarvittaessa mukauttaa uuden lainsäädännön vaatimuksiin.

Sovellettavat lainkohdat:

• Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) 15 §

• Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta (voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 18.6.2026)

• Jätelaki (646/2011) 5 luku (Kunnan jätehuoltovelvollisuus)

Kunnan valtionosuutta voidaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 27 §:n mukaan korottaa hakemuksesta harkinnanvaraisesti valtion talousarvion rajoissa, jos kunta ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa.

Sen arvioinnissa otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä.

Toimenpiteet aikatauluineen ja euromääräisine vaikutuksineen on esitettävä hakemuksessa.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 27 §:n 2 momentin mukaan valtionapuviranomainen voi asettaa korotuksen myöntämiselle ja käytölle myös muita kunnan talouteen liittyviä ehtoja. Valtionosuuden korotus voidaan seuraavina vuosina jättää myöntämättä tai se voidaan myöntää alennettuna, jos esitettyjä toimenpiteitä tai asetettuja ehtoja ei ole noudatettu. Mainitun lainkohdan perusteella ministeriö asettaa valtionosuuden korotuksen käytölle seuraavat ehdot hyväksytyn talouden tasapainotussuunnitelman lisäksi:

1. Korotus ei saa aiheuttaa vastaavan suuruista kunnan omassa päätäntävallassa olevien menojen lisäystä. Tämä koskee sekä käyttötalousettä investointimenoja. Korotus on tarkoitettu tukemaan kunnan omia talouden tervehdyttämistoimenpiteitä, joihin kunnan on syytä varautua avustuksesta riippumatta.

2. Korotus on tarkoitettu varautumiseen niihin talouden tervehdyttämistarpeisiin, jotka ovat syntyneet kunnan talouden aikaisemman kehityksen takia. Tällaisia tarpeita ovat muun muassa varautuminen lainanhoitokustannuksiin, alijäämien kattamiseen ja tiedossa oleviin tuloperusteiden jo tapahtuneisiin muutoksiin.

3. Kunta toteuttaa kuntalain 118 §:n mukaisen arviointiryhmän ehdotuksen mukaiset toimenpiteet palveluiden edellytyksen turvaamiseksi. Edellä mainittu ehto koskee niitä kuntia, joihin on asetettu mainitun lain 118 §:n mukainen arviointiryhmä.

Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotukseen on käytettävissä enintään 10 000 000 euroa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 45 §:n 2 momentin mukaan korotusta on haettava valtiovarainministeriön päättämään ajankohtaan mennessä.

Hyvinvointijohtaja on toimittanut irtisanoutumisilmoituksensa Kihniön kunnanhallitukselle 24.8.2026. Viimeinen virantoimituspäivä on 27.9.2026.

Voimassaolevan hallintosäännön 50 §:n mukaan kunnanhallitus päättää hyvinvointijohtajan valinnasta.

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta on lähettänyt kunnanhallitukselle vanhus- ja vammaisneuvoston esityksen, että asiointiliikenteen tarve kartoitetaan uudelleen.

Kunnan järjestämä asiointiliikkenne päättyi 2024 asiakkaiden vähyyden ja säästöjen vuoksi.

Kunnalla on etuostolain (5.8.1977/608) 1 §:n mukaan etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista varten sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. Etuosto-oikeus tarkoittaa kunnan oikeutta lunastaa myyty kiinteistö myyjän ja ostajan sopimasta kauppahinnasta. Etuostoa käytettäessä kunta asettuu ostajan sijaan saaden kaupan kohteena olevan alueen omistukseensa kauppakirjan mukaisilla ehdoilla.

Kunnan on lisäksi korvattava ostajalle kauppaan liittyvät suoranaiset kulut sekä suoritettava kustannuksille korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukainen korko. Etuostolain 21 §:n mukaan kunnanhallitus päättää etuosto-oikeuden käyttämisestä. Päätös on tehtävä ja siitä on ilmoitettava kirjaamisviranomaiselle eli maanmittauslaitokselle kolmen kuukauden kuluessa luovutuskirjan oikeaksitodistamisesta.

Päätös on annettava viivytyksettä todisteellisena tiedoksiantona ostajalle ja myyjälle.

Oheisaineistona kiinteistönluovutusluettelo

Kiinteistönluovutusilmoituksia:

5 kiinteistönluovutusilmoitusta

Tehtävä on 50 % :inen.

Viranhaltijapäätökset:

Kunnanjohtaja § 31-32

Talouspäällikkö §

Tekninen lautakunta 25.8.2026

§57 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

§58 Pöytäkirjan tarkastajien valinta

§59 Kiinteistön 250-403-10-56 Haanmetsä hallintopakkoasia

§60 Kesäkuussa 2026 toteutetun siisteyskatselmuksen havainnista ja toimenpiteistä

§61 Kuntalaisaloite Myyränkankaan tuulivoimalaitokselta vaadittavasta

ympäristöluvasta

§62 Vastine Lupa- ja valvontaviraston lausunto- ja selvityspyyntöön 26.6.2026 koskien

rantarakentamisen poikkeamispäätöksiä

§63 Tarkastuslautakunnan vuoden 2025 arviointikertomuksessa esitettyjen kysymysten

vastaukset

§64 Teknisen lautakunnan 12.5.2026 § 43 päätöksen perustelujen täydentäminen

itseoikaisuna

§65 Terveys ja palvelukeskuksen allasosaston käyttömaksujen määrittäminen

§66 Talouden toteuma 1.1.2025 - 30.6.2026

§67 Ajankohtaisasiat

Sivstys- ja hyvinvointilautakunta 2.9.2026

§61 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

§62 Pöytäkirjan tarkastajien valinta

§63 TEAviisarin perusopetuksen tulokset

§64 Tutkimuslupahakemus Helsingin yliopisto

§65 Lausunnot tarkastuslautakunnan huomioista arviointikertomuksessa

§66 Osavuosikatsaus 01.01. - 30.06.2026

§67 Järjestöyhteistyön ohjeet

§68 Tulevaisuuden suunnittelun työryhmä

§69 Viranhaltijapäätökset

§70 Ilmoitus- ja muut asiat

§71 Täyttölupa nuorisotyöntekij