"Luottamus on suomalaisen yhteiskunnan supervoima. Luotamme instituutioihin, mutta ennen kaikkea luotamme toisiimme. Tämä luottamus tekee meistä sitkeitä ja antaa voimaa kohdata mahdolliset kriisit yhdessä." Näin lausui Juha-Matti Markkolajuhlapuheessaan.
Kihniöllä vietettiin tänään perinteiseen tapaan itsenäisyyspäivää. Päivä alkoi sanajumalanpalveluksella, jonka jälkeen laskettiin seppeleet sankarihaudoille. Seuraavaksi ohjelmassa oli itsenäisyyspäivän juhla seurakuntatalolla. Ohjelmassa oli kirkkoherra Samu Turusen tervehdyssanat, Kihniön kunnanhallituksen puheenjohtaja Juha-Matti Markkolan juhlapuhe sekä palkitsemiset. Musiikista vastasi Serafiina Annala ja Kirkkokuoro.
Tänä vuonna vuoden liikuntainnostajaksi valittiin Arttu Latvajärvi. Arttu on ollut aktiivisesti ideoimassa ja järjestämässä kaikenikäisille kihniöläisille aktiviteetteja myös työnsä ulkopuolella. Arttu nähdään usein liikkumassa yhdessä perheensä kanssa ympäri Kihniötä hyödyntäen monipuolisesti eri liikuntamahdollisuuksia. Artulle liikunta on elämäntapa ja omalla esimerkillään Arttu innostaa myös muita liikunnan pariin.
Vuoden aktiiviseksi nuoreksi valittiin Atte Hautamäki. Atte on panostanut jääkiekkouraansa täysillä ja toimii hyvänä innoittajana monelle muulle nuorelle. Atte on omistautunut lajilleen, joka näkyi esimerkiksi siinä, että palkinnon tuli vastaanottamaan hänen veljensä Aapo, koska Atte oli treeneissä. Atte kulkee kohti unelmiaan ja se on vaatinut sisua ja sinnikkyyttä. Atte on myös osoittanut, että vaikka hän panostaa jääkiekkouraansa, on hän myös hoitanut opintonsa menestyksekkäästi.
Vuoden kulttuuriteko voisi olla ennemminkin vuosikymmenten kulttuuriteko. Vuoden kulttuuritekomaininnan sai Sirpa Kortesluoma. Sirpa on toiminut Kihniö-seuran pitkäaikaisena puheenjohtajana ja tallentanut huomattavan määrän kihniöläistä elämää ja kulttuuria jälkipolvienkin ihailtavaksi. Sirpa on muun muassa ollut mukana tekemässä Työtä, turvetta, elämää - kirjaa sekä rakennushistoriakirjaa. Hän on ollut mukana järjestämässä Kihniö-päiviä, kotiseuturetkiä, lehtijuttua sekä toimittanut kotiseutulehteä. Ilman Sirpaa Kihniön kulttuurihistoria ei olisi päässyt oikeuksiinsa.
Hyvää itsenäisyyspäivää!
Alla Juha-Matti Markkolan juhlapuhe kokonaisuudessaan.
Arvoisa juhlayleisö,
erityisesti itsenäisyyspäivänä on hyvä syy painottaa muistamisen merkitystä.
Talvi-, jatko- ja Lapin sotien aika on yhä monien muistissa – omien kokemusten tai vanhempien ja isovanhempien kertomusten kautta. Ajan kuluessa muistot kaikkoavat ja haalistuvat. Tarvitsemme paikkoja, jotka muistuttavat meitä. Mikkelistä löytyy Sodan ja Rauhan keskus Muisti. Se on tiedekeskus, joka kertoo sodan vaikutuksista ihmisiin ja yhteiskuntaan. Muisti vie kävijän viime sotien tapahtumiin uusinta teknologiaa hyödyntäen. Siellä sodan todellisuus avautuu esim. evakon, poliittisen päättäjän tai rintamalle joutuneen nuoren miehen näkökulmasta. Tiedekeskus Muisti on tarkoitettu kaikille niille, joita sodan historia kiinnostaa, ja erityisesti niille, joita se ei kiinnosta.
Yksi näyttelyn osioista on suuri karttataulu, joka kertaa toisen maailmansodan tapahtumat maailmanlaajuisesti. Kun katsoo karttaesitystä ei voi olla hätkähtämättä. Itä-Ukrainassa oli valtavat taistelut 80 vuotta sitten ja samat paikannimet toistuvat kun seuraa nyt uutislähetyksiä.
On tärkeää muistaa, mutta on tärkeää myös oppia. Suomalaisilla on vuosisatojen aikana muotoutunut varautumisen perinne. Katovuodet, sodat ja epidemiat ovat opettaneet ennakoimaan. Meillä on iso maa ja harvalukuinen kansa, se on pakottanut meidät aina varautumaan pahan päivän varalle. Se on osa identiteettiämme.
Meidän on katsottava ympärillemme. Maailma ympärillämme on muuttunut epävakaammaksi ja arvaamattomammaksi. Turvallisuus on noussut taas uudestaan keskiöön ja sotilaallisen puolustuksen rinnalla puhutaan vahvemmin kokonaisturvallisuudesta. Olen itse töissä Ruokavirastossa, ja viime aikoina kokonaisturvallisuus on noussut vahvasti myös omalle työpöydälleni. Ruokaturva, huoltovarmuus ja elinvoimainen maaseutu ovat keskeinen osa turvallisuutta ja varautumista.
Suomen kokonaisturvallisuuden malli perustuu siihen, että turvallisuus ja varautuminen eivät ole vain viranomaisten asia, vaan koko yhteiskunnan yhteinen tehtävä. Hallinto, yritykset, järjestöt ja kansalaiset toimivat yhdessä turvatakseen elintärkeät toiminnot kaikissa tilanteissa, olipa kyseessä sitten luonnonkatastrofit, suuronnettomuudet tai sotilaalliset konfliktit. Kun yhteisöt huolehtivat toisistaan ja tukevat viranomaisia, syntyy muutoskykyä ja muutosvoimaa, joka tekee Suomesta vahvan ja kriisejä kestävän. Suomessa tämä yhteistyön malli on hyvin suunniteltu, perustehtävät on roolitettu ja yhteistoimintaa myös harjoitellaan.
Suomen tapa toimia on herättänyt kiinnostusta myös ulkomailla. Ruotsalaiset kollegani ovat kertoneet, että koskaan aikaisemmin Suomi ei ole kiinnostanut Ruotsissa niin paljon kuin nyt. Syitä tähän on ainakin kolme: Suomen Nato-jäsenyys, vöyriläinen KAJ-yhtye, joka edusti Ruotsia Euroviisuissa, sekä suomalainen kokonaisturvallisuuden malli. Suomen toimintamalli on kansainvälisesti arvostettu esimerkki siitä, miten pieni maa voi rakentaa vahvan puolustuksen koko yhteiskunnan voimin.
Suomen NATO jäsenyys on ollut paljon esillä ja sen merkitys Suomen turvallisuudelle. Eniten on ollut esillä Naton 5. artikla, jossa todetaan, että hyökkäys yhtä vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan. Se on liittokunnan turvatakuu. Naton 3. artikla on huomattavasti vähemmän tunnettu. 3. artikla velvoittaa jokaista jäsenmaata pitämään oman yhteiskuntansa vahvana ja kriisejä kestävänä. Se korostaa kykyä varautua, kestää, vastata ja toipua nopeasti häiriöistä. Siviilivalmius on tässä keskeisessä roolissa: hallinnon jatkuvuus, väestölle välttämättömät palvelut ja siviilituki sotilasoperaatioille – juuri sitä, mihin kokonaisturvallisuuden mallillakin pyritään. Yhdessä nämä artiklat muodostavat perustan: vahvat yhteisöt kotona ja yhteinen puolustus liittokunnassa.
Kokonaisturvallisuuden rakenteessa yksilöt ovat avainasemassa. Jokaisella on perustuslaillinen oikeus turvallisuuteen, mutta myös velvollisuus toimia kykyjensä mukaisesti turvallisuutta vahvistavalla tavalla osana yhteisöä ja yhteiskuntaa. Yksilöiden toimintakyky, tiedot, taidot ja asenne muodostavat tämän perustan. Ihmisten keskinäinen luottamus on se liima, joka pitää yhteiskunnan koossa.
Luottamus on suomalaisen yhteiskunnan supervoima. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi näyttäytyy korkean luottamuksen yhteiskuntana. Luotamme instituutioihin, mutta ennen kaikkea luotamme toisiimme. Tämä luottamus tekee meistä sitkeitä ja antaa voimaa kohdata kriisit yhdessä.
Hyvät kuulijat,
haluan nostaa esiin pienten yhteisöjen merkityksen, sellaisten kuin esimerkiksi Kihniön. Pienet yhteisöt, kylät ja järjestöt – ovat joustavia ja sitkoisia. Ihmiset tuntevat toisensa, auttavat toisiaan ja me pystymme nopeasti sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin. Jos kriisi iskee, pienet yhteisöt ovat usein ensimmäisiä, jotka reagoivat. Ne pitävät huolta koko yhteisön jäsenistä vauvoista vanhuksiin, turvaavat arjen palvelut ja rakentavat luottamusta, joka kantaa yli vaikeiden aikojen.
Suomen kokonaisturvallisuuden mallissa juuri nämä pienet yhteisöt ovat se perusta, jonka varaan suurempi kokonaisuus rakentuu. Ne ovat kuin verkosto, joka vahvistaa koko maan kestävyyttä. Kun pienet yhteisöt ovat vahvoja, koko Suomi on vahva. Pidetään siis huolta toisistamme ja yhteisöstämme.
Näillä sanoilla haluan toivottaa teille kaikille Hyvää itsenäisyyspäivää!
Juha-Matti Markkola
Kihniön kunnanhallituksen puheenjohtaja