Kunnanhallitus

Puheenjohtaja
Markkola Juha-Matti
Varapuheenjohtaja
Koivistoinen Hannu
Esittelijä
Liukku Petri
Pöytäkirjanpitäjä
Mäkelä Kristiina
Tarkastajat
Koivistoinen Hannu, Korkiakoski Mika
Osallistujat
Kärkelä Pilvi, Korkiakoski Mika, Mäkinen Heikki, Niemenmaa Nina, Niemi Marjo, Pusa Leila, Shemeikka Mika, Silvennoinen Erja, Toivonen Katri, Wiinamäki Petteri
Varajäsenet
Ala-Katara Severi, Haapamäki Arsi, Jokioja Tiina, Nevanperä Mikko, Oksanen Silja, Törmä Leila
Muu osallistujat
Kärkelä Pilvi, Toivonen Katri, Tuominen Juha, Wiinamäki Petteri
Kokousnumero
13/2020
Kokouspäivä
9.11.2020
Kokouksen alkuaika
17:00
Kokouksen päättymisaika
19:40
Kokouspaikka
Puumilan Taitotalo
Pöytäkirjan tarkastus
Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Kyllä
Tarkastuspäivä 9.11.2020
Pöytäkirja yleisesti nähtävänä
Paikka Kihniö
Aika 10.11.2020
Allekirjoittajan nimi Päivi Shemeikka
Allekirjoittajan titteli toimistosihteeri

§ 148 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Päätösehdotus

Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Merkitään kokoukseen osallistujat.

Päätöksen lisätiedot

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin osallistujat.

§ 149 Pöytäkirjan tarkastajien valinta

Päätösehdotus

Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Tarkastusvuorossa sovitun käytännön mukaisesti ovat Hannu Koivistoinen ja Mika Korkiakoski. Pöytäkirja tarkastetaan 9.11.2020 ja pidetään nähtävänä 10.11.2020 kunnan tietoverkossa.

Päätös
Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Päätöksen lisätiedot

Pöytäkirjantarkastajaksi valittiin Hannu Koivistoinen ja Mika Korkiakoski.

§ 150 Perustettavan Kihniön Vesi- ja Lämpö Oy:n hallituksen jäsenten lukumäärä, tilintarkastusyhteisö ja henkilövalinnat

Osakeyhtiön hallitukseen on osakeyhtiölain mukaan valittava yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Jos hallitukseen kuuluu vähemmän kuin kolme jäsentä, hallituksessa on oltava ainakin yksi varajäsen. Kuntalain 47§:n mukaan kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. Kuntayhtiön hallituksen kokoonpanon tulisi siten mahdollistaa hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen. Hallituksen valinnassa tuleekin ottaa huomioon perustettavan osakeyhtiön toimialan erityspiirteet.

Hallituksen jäsenten valinnassa tulee huomioida myös naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (1986/609) 4a §:n vaatimukset. Ko. lain kohdan mukaan kunnan tytäryhtiön hallituksessa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Yhtiön hallitukseen valitaan viisi jäsentä ja yksi varajäsen. Yhtiön perustamisvaiheessa valitaan myös toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja.

Kuntalain 122§:n mukaan kunnan tytäryhteisön tilintarkastajaksi on valittava kunnan tilintarkastusyhteisö, jollei tästä poikkeamiseen ole perusteltua tarkastuksen järjestämiseen liittyvää syytä.

Päätösehdotus

Kunnanhallitus valitsee perustettavaan yhtiöön viisi jäsentä ja yhden varajäsenen, toimitusjohtajan, hallituksen puheenjohtajan ja tilintarkastuyhteisön.

Asian kokouskäsittely
  • Kunnanhallitus päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi viisi varsinaista ja yhden varajäsenen.
  • Hallituksen jäseniä valittaessa on huomioitu asiantuntijuus ja yhteys kunnan päätöksentekoon. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin: Matti Niemelä, Antti Tarsia, Erja Silvennoinen, Hannu Koivistoinen ja Jaakko Rytilä ja varajäseneksi Marjo Niemi.
  • Osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Matti Niemelä
  • Tilintarkastusyhteisöksi valittiin BDO Oy
Tiedoksi
Valitut, taloustoimisto

§ 151 Kihniön Vesi ja Lämpö Oy:n perustaminen

Järjestelyn kuvaus

Kihniön kunta on päättänyt kunnanvaltuuston kokouksessa 15.6.2020 yhtiöittää vesi- ja viemärilaitoksen sekä lämpölaitoksen perustettavaan osakeyhtiöön liiketoimintakaupalla. Kauppahinta on kokonaisuudessaan 3 495 714 euroa.

Kihniön kunta merkitsee kaikki osakeyhtiön osakkeet. Kunta käyttää kauppahintasaatavaansa maksamalla vastaanottavan yhtiön osakepääoman 375 000 euroa ja sijoittamalla yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 500 000 euroa (SVOP- rahasto). Vesihuoltolaitoksen vanhat liittymismaksuvelat 59 000 euroa siirtyvät yhtiön vastattavaksi, jotka vähennetään kauppahintasaatavasta. Loppukauppahinta rahoitetaan kunnan antamalla 2 561 714 euron perustamislainalla.

Kauppahinta katetaan seuraavasti:

Kauppahinta 3 495 714 €
- osakepääoma 375 000 €

- SVOP- sijoitus 500 000 €

- liittymismaksuvelat 59 000 €

- perustamislaina 2 561 714 €

Perustamislaina jakaantuu 15 vuoden bullet-lainaan ja 30 vuoden tasalyhenteiseen lainaan. Perustamislainasta on laadittu erillinen velkakirja. Tämä lisäksi kunta myöntää yhtiölle viideksi vuodeksi 60 000 euron kassalainan, josta laaditaan myös erillinen velkakirja.

Kauppahinta (=siirtyvän omaisuuden tekninen nykykäyttöarvo) perustuu kunnan toimeksiannosta AFRY Finland Oy:n tekemään yhtiöittämisselvityksen. Kihniön kunta on pyytänyt verottajalta ennakkoratkaisun, joka tukee yhtiöittämisselvityksessä määriteltyä nykykäyttöarvoa.

Tekninen nykykäyttöarvo koostuu seuraavista omaisuuseristä:

  • vesijohtoverkosto (19 922 m), koneistot LVIS525 000 euroa
  • viemäriverkosto (45 085 m), koneistot LVIS2 442 000 euroa
  • kaukolämpöverkosto (1 195 m), koneistot LVIS 192 000 euroa
  • jätevesipumppaamot (6 kpl), rakennukset 24 887 euroa
    • koneistot LVIS 21 21 934 euroa
  • paineenkorotusasemat (1 kpl): rakennukset 722 euroa
    • koneistot LVIS 1 084 euroa
  • vedenottamot (3 kpl): rakennukset 24 874 euroa
    • koneistot LVIS 13 970 euroa
  • jätevedenpuhdistamot (1 kpl): rakennukset 53 599 euroa
    • koneistot LVIS58 230 euroa
  • kaukolämpölaitos (1 kpl): rakennukset 97 914 euroa
    • koneistot LVIS 39 500 euroa

Yhteensä nykykäyttöarvo 3 495 714 euroa

Yhtiöön siirtyvän käyttöomaisuuden tekninen nykykäyttöarvo on noin 2,2 kertainen suhteessa käyttöomaisuuden nykyiseen tasearvoon. Nykyinen tasearvo on 1,57 miljoonaa euroa. Kunta kirjaa järjestelystä noin 2 miljoonan euron myyntivoiton.

AFRY Finland Oy:n yhtiöittämisselvityksessä siirtyvän omaisuuden laajuutta on tarkasteltu tilanteessa 31.12.2020 ja omaisuuden arvostushetkenä on käytetty vuotta 2021. Arvotushetken takia tehtäessä liiketoimintakauppa 30.12.2020, ei kauppahinnassa tarvitse huomioida vuoden 2020 poistoja.

Vesihuoltolaitoksen taseessa olevat maa- ja vesialueet eivät siirry yhtiöön. Kaupan kohteeseen ei näin ollen kuulu kiinteistöjä, eikä kaupassa tule sovellettavaksi osinkaan maakaaren 2 luvun säännökset. Yhtiö vuokraa ne kunnalta.

Vesihuoltolaitoksen myyntisaamiset, rahat ja pankkisaamiset, ostovelat, lyhytaikaiset muut velat ja siirtovelat eivät siirry yhtiölle.

Syystä, että edellä mainitut erät eivät siirry yhtiölle eikä muitakaan velkoja tai saamisia, pois lukien jo aiemmin mainitut liittymismaksuvelat, kauppahintaan ei tarvitse tehdä suuria tarkennuksia. Lopullinen kauppahinta kuitenkin tarkistetaan vesi- ja viemärilaitoksen sekä lämpölaitoksen vuoden 2020 tilinpäätöksen perusteella. Mahdollinen kauppahinnan muutos huomioidaan perustamislainan pääomassa, joka lisäämällä tai vähentämällä sitä.

Osakeyhtiön perustaminen

Kunta perustaa osakeyhtiön hoitamaan vesi- ja viemärilaitokselta sekä lämpölaitokselta liiketoimintakaupalla siirrettyä toimintaa. Osakeyhtiön osakepääomaksi esitetään 375 000 euroa. Yhtiön omaa pääomaa vahvistetaan merkitsemällä apporttina 500 000 euroa kauppahintasaatavasta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön perustamiseksi on laadittava kirjallinen perustamissopimus, jonka kaikki osakkeenomistajat allekirjoittavat. Perustamissopimuksen allekirjoituksella osakkeenomistaja merkitsee perustamissopimuksesta ilmenevän määrän osakkeita. Johdon jäsenten ja tilintarkastajien toimikausi ja tehtävät alkavat perustamissopimuksen allekirjoittamisesta. Osakeyhtiölain mukaan perustamissopimuksessa on aina mainittava mm. yhtiön hallituksen jäsenet ja tarvittaessa yhtiön toimitusjohtaja ja tilintarkastajat sekä siinä voidaan nimetä hallituksen puheenjohtaja.Perustamissopimukseen on liitettävä myös yhtiöjärjestys.

Kuntalain 122 §:n mukaan kunnan tytäryhteisön tilintarkastajaksi on valittava kunnan tilintarkastusyhteisö, jollei tästä poikkeamiseen ole perusteltua tarkastuksen järjestämiseen liittyvää syytä.

Osakeyhtiön hallitukseen on osakeyhtiölain mukaan valittava yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Jos hallitukseen kuuluu vähemmän kuin kolme jäsentä, hallituksessa on oltava ainakin yksi varajäsen. Kuntalain 47§:n mukaan kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. Kuntayhtiön hallituksen kokoonpanon tulisi siten mahdollistaa hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen. Hallituksen valinnassa tuleekin ottaa huomioon perustettavan osakeyhtiön toimialan erityspiirteet.

Hallituksen jäsenten valinnassa tulee huomioida myös naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (1986/609) 4a §:n vaatimukset. Ko. lain kohdan mukaan kunnan tytäryhtiön hallituksessa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. (erillinen pykälä edellä)

Omistajanohjaus

Kuntalain mukaan omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu.

Kuntalain 116 §:n mukaan kunnan tytäryhteisön on annettava kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot.

Kunta käyttää omistajana päätösvaltaa yhtiökokouksessa. Yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen varsinaiset jäsenet sekä varajäsenet sekä päättää hallituksen erottamisesta. Nyt perustettavassa kunnan tytäryhtiössä ehdotetun yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous nimeäisi hallituksen puheenjohtajan valittujen hallituksen varsinaisten jäsenten joukosta.

Kunta voi ohjata konserniyhtiön toimintaa myös konserniohjeella.

Perustettavan kunnan tytäryhtiön omistajanohjausta on vahvistettu siten, että yhtiöjärjestykseen on sisällytetty määräys, jonka mukaan asiakkailta perittävien vesimaksujen muutoksiin tarvitaan yhtiökokouksen hyväksyntä. Yhtiöjärjestysmääräys perustuu osakeyhtiölain 5.luvun 2§:ään. Lain kohdan mukaan yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että yhtiökokous päättää toimitusjohtajan ja hallituksen yleistoimivaltaan kuuluvasta asiasta. Käytännössä päätöksenteko ko. asiassa tapahtuisi siten, että päätöksen tekee kunnanhallitus, joka antaa konserniohjausta yhtiökokousedustajalle päätöksentekoa varten yhtiökokouksessa. Kunnanhallituksen tulee ko. päätösvaltaa käyttäessään huomioida osakeyhtiölain osakeyhtiön hallitukselle asettaman vastuun ja velvoitteet sekä vesihuoltolain määräykset.

Kunnan tiedonsaantioikeutta tytäryhtiöstä on vahvistettu ottamalla siitä erillinen määräys yhtiöjärjestykseen. Yhtiöjärjestyksen mukaan Kihniön kunnan hallintosäännössä määritellylle konsernijohdolle on toimitettava sen pyytämät kuntakonsernin johtamisessa sekä konsernin riskien arvioinnissa tarvittavat taloudelliset tiedot sekä tarvittavat sopimus- ja muut asiakirjat aina niitä pyydettäessä.

Kunnan johtaville viranhaltijoille on yhtiöjärjestyksessä annettu läsnäolo- ja puheoikeus tytäryhtiön hallituksen kokouksissa.

Voittoa tavoittelematon yhtiö

Perustettavan tytäryhtiön yhtiöjärjestyksen kohdan 2. mukaan yhtiön toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen osakkeenomistajille.

Osakeyhtiölain 1.luvun 5§:n olettamasäännöksen mukaan osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

Kunnallisella osakeyhtiöllä, joka tuottaa kunnan asukkaille mm. vesihuoltopalveluita, on todellisuudessa muita tavoitteita kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Yhtiön hallituksen tulee päätöksenteossaan huomioida yhtiön toiminnan tarkoitus, joka monin kohdin saattaisi tässä tapauksessa olla ristiriidassa voiton tuottamistarkoituksen kanssa. Osakeyhtiön hallituksen tulee sille asetetun huolellisuusvelvoitteen perusteella tehdessään päätöksiä huomioida yhtiön toiminnan tarkoitus, joka on tästä syystä määriteltävä vastaamaan todellista toiminnan tarkoitusta.

Vesihuoltolain 18§:ssä asetetaan rajoituksia veden hinnalle. Lainkohdan mukaan vesihuollon ja huleveden viemäröinnin maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Viimeinen lause on myös omiaan rajaamaan yhtiön johdon mahdollisuutta toteuttaa osakeyhtiölain olettamasäännöksen voiton tuottamisvaatimusta.

Em. syistä ehdotetussa yhtiöjärjestyksessä yhtiön toiminnan tarkoitukseksi on määrätty muu syy kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille.

Perustamislaina

Järjestelyn toteuttamiseksi yhtiölle esitetään myönnettäväksi 2 561 714 euron suuruinen perustamislaina sekä 60 000 euron suuruinen kassalaina eli yhteensä 2 621 714 euroa.

Kuntalain 129 §:n mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla.

Kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden kilpailutilanteessa markkinoilla toimivan yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta ainoastaan, jos yhteisö kuuluu kuntakonserniin tai se on kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä määräysvallassa.

Vesihuoltolain mukaan kunnalla on tietyin edellytyksin velvollisuus järjestää ja kehittää vesihuoltoa alueellaan. Em. velvoitteen takia kunnan näkemyksen mukaan kunnan yhtiön ei voida katsoa toimivan kilpailuilla markkinoilla vesiosuuskuntien kanssa, mutta vaikka näin katsottaisiinkin, niin yhtiö on 100% kunnan omistama. Tämän takia yhtiölle myönnettäväksi esitetyn lainan ei voida katsoa rikkovan kuntalakia.

Kuntalain hallituksen esityksen mukaan kunta ei saisi myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos niihin sisältyisi merkittäviä taloudellisia riskejä. Merkittävänä taloudellisena riskinä voitaisiin pitää esimerkiksi tilannetta, jossa takausvastuun realisoituminen vaarantaisi kunnan koko toiminnan tai vastaisi suuruudeltaan muutoin huomattavaa osaa kunnan talousarviosta. Käsillä olevassa tilanteessa suoran lainan myöntäminen lienee rinnastettavissa kuntalain sanamuodon mukaan puhuttaessa riskistä, joka kohdistuu takausvastuuseen ja sen kattamiseksi edellytettyyn vastavakuuteen.

Vastuun suuruutta tarkasteltaessa perustamislainassa on kiistatta kysymys varsin merkittävästä vastuusta. Kunnan näkökulmasta riski kohdistuu siihen, että yhtiö ei suoriutuisi lainan pääoman lyhentämisestä ja korkojen maksusta. Tällöin kunta saattaisi joutua alas kirjaamaan kauppahintasaatavaansa. Kuntalain mukaan kunnan tulee huolehtia siitä, että sen edut on turvattu riittävillä vastavakuuksilla (vakuuksilla). Tämän edellytyksen takia perustamislainan vakuudeksi ehdotetaan yhtiön asettavan kokonaisuudessaan siirtyvän omaisuuden. Kuntalain hallituksen esityksen mukaan vaadittavien vastavakuuksien (vakuuksien) ei tarvitsisi kattaa koko takaukseen (lainaan) liittyvää riskiä, vaan kunnan riskien hallinnan näkökulmasta riittävän osan. Riskin todennäköisyys ja laajuus vaikuttavat yleisesti takauksen (lainan) antamisen edellytyksiin sekä takauksen (lainan) hintaan.

Tässä tapauksessa annetun kiinteän vakuuden käypä arvo ylittäisi 934 000 eurolla annetun lainan määrää. Vakuusvajetta ei siis jäisi. Verohallinnon ennakkoratkaisun mukaan Kihniön kunnan liiketoimintakaupassa siirtyvä vesihuoltolaitoksen ja kaukolämpölaitoksen omaisuuden tekniseen nykykäyttöarvoon perustuva hankintahinta vastaa sen käypää arvoa, joka on siis 3 495 714 euroa ja ehdotettu perustamislaina 2 561 714 euroa.

Kihniön kunnalla on myös edellytykset rajoittaa lainaan liittyvää riskiä itse, sillä yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokouksella on viimeinen päätösvalta yhtiön vesitaksoihin ja siten liiketoiminnan kannattavuuteen. Kihniön kunta on myös lämpölaitoksen suurin asiakas.

Liite 1 liiketoiminnan kauppakirja, jonka liitteet 1.1 AFRY, yhtiöittämisselvitys, 1.2. siirtyvän omaisuuden luettelo, 1.3. perustamislainan velkakirja, 1.4. sopimus pääomasijoituksesta, 1.5. siirtyvät sopimukset. Liite 2 perustamissopimus, jonka liitteet 2.1. selvitys apporttiomaisuudesta (AFRY) 2.2. yhtiöjärjestys.

Päätösehdotus

Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että

  • Kihniön kunta perustaa tytäryhteisön nimeltään Kihniön Vesi ja Lämpö Oy, ja merkitsee kaikki sen osakkeet.
  • se hyväksyy esitetyn yhtiöjärjestyksen sekä perustamissopimuksen sekä hyväksyy
  • Kihniön kunnan ja perustettavan tytäryhtiön Kihniön Vesi ja Lämpö Oy:n välisen liiketoiminnan kauppakirjan sekä kaupan rahoittamiseksi sovitun perustamislainan velkakirjan ja pääomasijoitussopimuksen.
  • kunta myöntää yhtiölle viideksi vuodeksi 60 000 euron kassalainan. Korkona käytetään 12 kk euribor viitekorkoa, miinusmerkkistä korkoa ei huomioida. Lainasta laaditaan erillinen velkakirja.
  • Lisäksi kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että kunnanjohtajalle myönnetään oikeus tehdä asiakirjoihin pieniä teknisluonteisia korjauksia ja muutoksia.
Päätöksen lisätiedot

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen. Asiantuntijana tämän asian ajan olivat Juha Tuominen ja Tarmo Oraluoma klo 17.00-17.50, jotka poistuivat päätöksenteon ajaksi.

§ 152 Satakunnan koulutuskuntayhtymän perussopimuksen muutos

Yhtymähallitus 55 §

Honkajoen kunta liittyy Kankaanpään kaupunkiin 1.1.2021. Honkajoki ja Kankaanpää ovat molemmat Satakunnan koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia. Yhdistymisen vuoksi kuntayhtymän perussopimus pitää tarkistaa vastaamaan uutta jäsenkuntarakennetta.

Perussopimuksessa jäsenkunnat on mainittu pykälissä 2 § ja 6 § sekä liitteessä. Jäsenkuntien peruspääomat. Lisäksi muutoksella on vaikutus pykälässä 5 § mainittuun yhtymäkokouksen edustajien määrään. Muutos koskee Honkajoen nimen poistamista sekä Kankaanpään perussopimuksen äänivallanperusteiden ja peruspääomaosuuden korottamista Honkajoen osuudella.

Esityslistan liittenä on perussopimus, missä ehdotetut muutokset näkyvät sekä päivitetty perussopimus.

Lisätietojen antaja, kuntayhtymän johtaja Matti Isokallio, p. 040 199 4101

Kuntayhtymän johtajan päätösehdotus:

Yhtymähallitus päättää lähettää liitteenä olevan Satakunnan koulutuskuntayhtymän perussopimuksen jäsenkuntiin päätettäväksi.

Yhtymähallitus päätös:

Päätösehdotus hyväksyttiin.

_____________________

Liitteenä 3 uusi perussopimusluonnos

ja oheismateriaalina perussopimusluonnos mihin on tehty muutokset.

Päätösehdotus

Kunnanhallitus esittää liitteenä 3 olevaa Satakunnan koulutuskuntayhtymän perussopimusta kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.

Päätöksen lisätiedot

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen.

§ 153 Poikkeamishakemus

Tekninen lautakunta 5.11.2020

§ 69 Poikkeamishakemus

POIKKEAMISHAKEMUS, ASUINRAKENNUKSEN, TALOUSRAKENNUKSEN JA SAUNAN RAKENTAMINEN KAAVOITTAMATTOMALLE ALUEELLE.

Rakennuspaikka ja sen sijainti:

Rakennuspaikka on noin 21,6 ha:n suuruinen tila, jonka kiinteistötunnus on 250-401-3-24. Tila rajoittuu Syväjärveen noin 355 metrin matkalla.

Oheismateriaalina asemapiirros.

Esitetty toimenpide:

Poikkeamista haetaan vakituisen asuinrakennuksen 200 m2, talousrakennuksen 100 m2 ja saunarakennuksen 25 m2 rakentamiselle. Rakennuspaikan koko on 21,6 ha.

Rakentamistilanne:

Tila on olemassa oleva asuinpaikka, josta vanha asuinrakennus ja talousrakennukset on purettu pois.

Näille on haettu purkamislupa aiemmin.

Naapureiden kuuleminen:

Naapureiden kuuleminen on suoritettu hakijan toimesta 25.10.2020. Rajanaapureina hakija on kuullut kiinteistöjä 250-401-3-177, 250-401-8-29, 250-401-7-3, 250-874-1-1 ja 250-401-3-17.

Naapureilla ei ole huomautettavaaasiasta.( MRL 133§).

Kiellot, rajoitukset ja kaavallinen tilanne:

Alue on kaavoittamatonta ranta-aluetta.

Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

MRL 171 §:n mukaisesti poikkeamisvalta on kunnalla ja kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen tässä laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.

Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:

1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;

2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;

3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai

4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Poikkeamisen edellytykset:

Kaavoittamattomalle alueelle rakennettaessa tulee rakennusoikeus selvittää emätilatarkastelun avulla. Tarkastelun perusteella Lehtola 250-401-3-24 on itsessään emätila, joka on muodostettu 15.7.1939. Kiinteistöllä on ehjä rantaviivaa 355 metriä. Kaavoittamattoman ranta-alueen tehokkuusluku voi olla enintään 5 rakennuspaikka/ rantaviivakilometri.

5* 0,355 = 1,7 rakennuspaikkaa > 1 rantarakennuspaikka.

Kyseessä on olemassa oleva rakennuspaikka, josta on uudisrakentamisen tieltä purettu vanha asuinrakennus ja kaksi talousrakennusta pois. Rakennuspaikalle on valmis tieyhteys, vesiosuuskunnan vesiliittymä ja sähköliittymä.

Poikkeaminen ei aiheuta haittaa alueen maisema-arvoille eikä luonnon –ja vesiensuojelulle.

Poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Poikkeaminen ei myöskään johda vaikutukseltaan merkittävään rakentamiseen tai muuten aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö –tai muita vaikutuksia.

Rakentamisen määrä:

Rakentamisen määrä määräytyy Kihniön kunnan rakennusjärjestyksen mukaan. Yli 5000 m2 tontilla rakennusoikeus on 150 m2 käsittäen vapaa-ajanasunnon, saunan ja aitan. Lisäksi saa rakentaa 30 m3 kylmää varastotilaa ja 30 m2 katosta. Muun kuin saunarakennuksen tulee sijaita vähintään 20 metrin päässä keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Saunarakennus tulee olla vähintään 15 metrin päässä rannasta.

Valmistelija: rakennustarkastaja Raisa Karinsalo-Manninen

Hakemusasiakirjat nähtävänä kokouksessa.

Päätösehdotus:

Tekninen lautakunta päättää esittää Kihniön kunnanhallitukselle, että poikkeuslupa myönnettäisiin vakituiselle 2-kerroksiselle asuinrakennukselle 200 m2, talousrakennukselle 100 m2 sekä saunalle 25 m2. Rakentaminen ylittää rakennusjärjestyksen mukaiset ohjeelliset rakennusoikeudet, mutta koska kysymyksessä on vakituinen asuinkäyttö, niin rakennetun tilan tarve on eriluonteinen kuin vapaa-ajanrakentamisessa. Rakentaminen noudattelee jo purettujen rakennusten tyyliä, ne rakennetaan samoille sijainneille kuin puretut rakennukset. Tyyliltään rakennukset sovitetaan vanhaan maalaismaisemaan sopiviksi. Rakennuspaikalle tulee rakentaa ajantasaisen jätevesiasetuksen mukainen jäteveden käsittelyjärjestelmä.

Rakentamisessa tulee noudattaa poikkeuslupahakemuksen liitteenä olevan asemapiirustuksen mukaisia etäisyyksiä suhteessa vesistöön. Rakennuksia voi siirtää vesistöstä kauemmas, mikäli rakennuspaikan olosuhteissa sellaista tarvetta ilmenee. Rakennus tulee sovittaa väritykseltään ja muodoiltaan luontoon ja maisemaan.

Poikkeuslupapäätös on voimassa yhden vuoden ja poikkeamista vastaava rakennuslupa tulee saattaa vireille tänä aikana. Poikkeuslupapäätös on liitettävä rakennuslupahakemuksen liitteeksi.

Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Hakemusasiakirjat nähtävänä kokouksessa.


Päätösehdotus

Kunnanhallitus hyväksyy poikkemishakemuksen teknisen lautakunnan esittämin ehdoin.

Päätöksen lisätiedot

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen. Tekninen johtaja esitteli asiaa kokouksessa.

Tiedoksi
Pirkanmaan ELY, hakija

§ 154 Asemakaavan muutos tiloilla Taide-Tanhua ja Sarkamaa

Tekninen lautakunta 5.11.2020

§ 71 Asemakaavan muutos tiloilla Taide-Tanhua ja Sarkamaa
Edeltävä käsittely

Tekninen lautakunta 29.4.2020 § 40

Kihniön kunnanhallitus on 10.6.2019 § 102 päättänyt käynnistää asemakaavamuutoksen tiloilla Taide-Tanhua, RN:o 12:71, ja Sarkamaa, RN:o 55:4. Tilat sijaitsevat korttelissa 106, tontti 6.

Kunta ja Taide-Tanhua-tilan omistava yksityinen yritys ovat tehneet kaavan laadinnasta sopimuksen Insinööri- ja Kiinteistötoimisto Havanka Oy:n kanssa 7.10.2019.

Muutosalueen pinta-ala on yhteensä 1,6494 hehtaaria. Muutosalueeseen sisältyy edellä mainittujen tilojen lisäksi yleisen tien aluetta.

Kaavamuutoksen tavoitteena on jakaa Taide-Tanhua-tilan tonttialue käytön mukaisiin osiin. Samalla kaavamääräykset päivitetään vastaamaan käyttöä.

Tekninen lautakunta on kokouksessaan 29.1.2020 hyväksynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja pyytänyt tarvittavat lausunnot. Kaavan laatija on tehnyt saatujen lausuntojen pohjalta lisäykset kaavaehdotukseen.

Liitteenä nro 4 ovat kaavan laatijan vastine annettuihin lausuntoihin ja viestiin sekä kaavakartta ja kaavamerkinnät.

Päätösehdotus:

Tekninen lautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen ja esittää kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus hyväksyy kaavaehdotuksen, asettaa sen nähtäville ja pyytää siitä lausunnot.

Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti

Kunnanhallitus 18.5.2020 §73

Päätösehdotus:

Kunnanhallitus hyväksyy kaavaehdotuksen, asettaa sen nähtäville ja pyytää siitä lausunnot.

Päätös:

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen.

-----

Tekninen lautakunta 5.11.2020 § 71

Asemakaavan muutos tiloilla Taide-Tanhua ja Sarkamaa on valmistunut. Kaavan laatija on toimittanut liittenä (2) olevat kaava-asiakirjat asianosaisille.

Päätösehdotus:

Tekninen lautakunta päättää hyväsyä kaavamuutoksen ja esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle kaavan hyväksymistä.

Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Liite 4 kaavaselostus, muut asiaan kuuluvat liitteet löytyvät aiempien kokousten liitteistä


Päätösehdotus

Kunnahallitus hyväksyy kaavamuutosehdotuksen ja esittää sitä edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.

Päätöksen lisätiedot

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen. Tekninen johtaja esitteli asiaa kokouksessa.

Tiedoksi
Valtuusto

§ 155 Ranta-Jokipii ym. ranta-asemakaavan muutos ja laajennus

Tekninen lautakunta 5.11.2020 § 72

Kaavaehdotuksen käsittely Kihniön kunnan teknisessä lautakunnassa.

Tekninen lautakunta on kokouksessaan 16.9.2020 hyväksynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen. Kunnanhallitus on kokouksessaan 28.9.2020 hyväksynyt kaavan laadinnan.

Ranta-Jokipiin ym. ranta-asemakaavan muutos ja laajennus on edennyt ehdotusvaiheeseen ja kaavan laatija on toimittanut materiaalin lautakunnan käsittelyä varten.

Päätösehdotus:

Tekninen lautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen ja esittää kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus hyväksyy kaavaehdotuksen, asettaa sen nähtäville ja pyytää lausunnot.

Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti

Liitteet 5-9

Päätösehdotus

Kunnanhallitus hyväksyy kaavaehdotuksen, asettaa sen nähtäville ja pyytää lausunnot.

Päätöksen lisätiedot

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen. Tekninen johtaja esitteli asiaa kokouksessa.

§ 156 Sote-ohjausryhmän kokouksen muistio 2/2020

Aiemmin on sovittu, että syksystä 2016 alkaen sote-ohjausryhmän kunkin kokouksen muistio tuodaan kunnanhallitukselle tiedoksi erillisenä asiana. Oheisena sote-ohjausryhmän 22.9.2020 pidetyn kokouksen muistio sekä tausta-aineisto.

Päätösehdotus

Kunnanhallitus merkitsee tietoonsa saatetuksi sote-ohjausryhmän 22.9.2020 pidetyn kokouksen muistion.

Päätöksen lisätiedot

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen.

§ 157 Kunnanjohtajan informaatioasiat

Kunnanjohtaja esittelee ja antaa informaatiota vireillä olevista ja valmisteluun tulevista ajankohtaisista asioista ja tapahtumista.

Päätösehdotus

Kunnanhallitus käy asiasta tarvittavan keskustelun ja merkitsee asian tiedokseen.

Päätöksen lisätiedot

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen. Asiantuntijana tekninen johtaja. Poistui kokouksesta klo 19.15.

§ 158 Kiinteistönluovutusilmoitukset

Kunnalla on etuostolain (5.8.1977/608) 1 §:n mukaan etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista varten sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. Etuosto-oikeus tarkoittaa kunnan oikeutta lunastaa myyty kiinteistö myyjän ja ostajan sopimasta kauppahinnasta. Etuostoa käytettäessä kunta asettuu ostajan sijaan saaden kaupan kohteena olevan alueen omistukseensa kauppakirjan mukaisilla ehdoilla.

Kunnan on lisäksi korvattava ostajalle kauppaan liittyvät suoranaiset kulut sekä suoritettava kustannuksille korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukainen korko. Etuostolain 21 §:n mukaan kaupunginhallitus päättää etuosto-oikeuden käyttämisestä. Päätös on tehtävä ja siitä on ilmoitettava kirjaamisviranomaiselle eli maanmittauslaitokselle kolmen kuukauden kuluessa luovutuskirjan oikeaksitodistamisesta.

Päätös on annettava viivytyksettä todisteellisena tiedoksiantona ostajalle ja myyjälle.

Oheisaineistona kiinteistönluovutusluettelo

Kiinteistönluovutusilmoituksia:

4 kiinteistönluovutusilmoitusta

Päätösehdotus

Kunnanhallitus merkitsee kiinteistönluovutukset tiedokseen ja päättää, ettei se käytä etuosto-oikeuttaan.

Päätöksen lisätiedot

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen.

§ 159 Ilmoitusasiat

Saapuneet kirjeet :

1. Aluehallintovirasto: Tartuntatautilain 58 §:n mukainen päätös

2. Lapsi- ja perheneuvoston kokous muistio 28.10.2020

Päätösehdotus

Kunnanhallitus merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen.

Päätöksen lisätiedot

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen.

§ 160 Saapuneet päätökset ja pöytäkirjat

Viranhaltijapäätökset:

Kunnanjohtaja § 36

Talous- ja hallintojohtaja §

Talouspäällikkö § -

Lautakuntien ja jaostojen pöytäkirjat: -

Päätösehdotus

Kunnanhallitus merkitsee saapuneen viranhaltijapäätöksen tiedokseen sekä päättää, ettei se käytä otto-oikeuttaan.

Päätöksen lisätiedot

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen.