Koti Kihniössä

  • Tekniset palvelut
  • Tekniset palvelut
  • Tekniset palvelut
Etusivu Tekniset palvelut Rakentaminen Kunnan rakennusjärjestys
Kihniön kunnan rakennusjärjestys
Hyväksytty:              21.1.2002
                               01.07.2002 (5. luku)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

 
 
1.1 SOVELTAMISALA
 
Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Kihniön kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 § 4 mom).
 
1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN
 
Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on tekninen lautakunta. Sen alaisena toimii maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana rakennustarkastajana kunnaninsinööri.
 
Päätösvallan siirtämisestä määrätään johtosäännössä.
 
 
 
2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS
 
Luvan / ilmoituksen tarve
 
Lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan enintään 30 m² suuruisen tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, enintään 60m²:n suuruisen lämpöeristämättömän muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen ja ranta-alueen ulkopuolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Rakennuslupa on haettava kaikkiin tulisijallisiin rakennuksiin.
 
2.2 TOIMENPITEIDEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS
 
Maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n ja asetuksen 62 ja 63 §:n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta kaupungin eri osa-alueilla seuraavasti:
 
Kunnan osa-alueet:     
1 = asemakaava-alue
2 = suunnittelutarve-alue
3 = ranta-alue
4 = muu alue
 
TOIMENPIDELUPA HAETTAVA = X
ILMOITUS TEHTÄVÄ = O
  
 
Toimenpide:
Kunnan osa-alue
 
1
2
3
4
1) Rakennelma (rakentaminen)
 
 
 
 
Katos
 x
 O
 X
 O
Vaja (alle 10 m² )
 O
 O
 O
 O
Kioski
 X
 X
 X
 X
Lantala
 X
 X
 X
 X
Käymälä
 O
   O
 O
 -
Esiintymislava
 X
 X
 X
 X
Muu vastaava rakennelma
 X
 X
 X
 X
2) Yleisörakennelma (perustaminen tai rakentaminen)
Urheilupaikka
 X
 X
 X
 X
Kokoontumispaikka
 X
 X
 X
 O
Asuntovaunualue tai vastaava
 X
 X
 X
 X
Katsomo
 X
 X
 X
 O
Yleisöteltta tai vastaava
 O
 O
 O
 O
3) Liikuteltava laite
Asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn
X
X
X
X
 
4) Erillislaite (rakentaminen)
 
Masto, yli 20 m
X
X
X
X
Piippu, yli 10 m
X
X
X
X
Varastointisäiliö yli 10 m³
X
X
X
O
Hiihtohissi
X
X
X
X
Muistomerkki
O
O
O
O
Suurehko antenni
 
X
O
O
O
Tuulivoimala
X
X
X
X
Suurehko valaisinpylväs tai vastaava
X
X
X
O
5) Vesirajalaite (rakentaminen)
Suurehko laituri
X
O
O
-
Muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja tai vastaava
X
X
X
-
6) Säilytys- tai varastointialue (järjestäminen)
Muusta alueesta erotettu suurehko varastointi - tai pysäköintialue taikka tällaiseen alueeseen verrattava alue
X
X
X
O
7) Julkisivutoimenpide
Rakennuksen julkisivun muuttaminen
X
X
X
X
Kattomuodon, katteen tai sen värityksen
muuttaminen
X
X
X
X
Ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen
O
O
O
O
Katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen
X
O
O
O
Ikkunajaon muuttaminen
X
O
O
O
8) Mainostoimenpide
Muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen
X
O
O
O
9) Aitaaminen (rakentaminen)
Rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä aita tai kadun reunusmuuri
X
O
O
-
10) Kaupunkikuvajärjestely
Muut kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti   vaikuttavat järjestelyt ja muutokset
X
O
O
O
 
Maankäyttö- ja rakennuslain 127 §:n mukaan rakennusta tai sen osaa ei saa ilman lupaa purkaa asemakaava-alueella.
 
Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuksen tai sen osan purkulupahakemusta tai purkamista edellyttävää rakennuslupaa käsitellessään vaatia hakijaa toimittamaan asiantuntijan tekemän selvityksen rakennuksen historiallisesta tai rakennustaiteellisesta arvosta. Selvityksen yhteydessä on kuultava museoviranomaisia.
 
Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa.
 
Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta.
 
Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 § 2 mom).
 
Rakentajan tulee huolehtia myös muista mahdollisista luvista kuten esim. ympäristöluvasta.
 
Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL 129 § 2 mom).
 
Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa.

3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN  
 
3.1 SIJOITTUMINEN
 
Etäisyydet
 
Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee kaava-alueella olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus kuitenkin vähintään 4 metriä, muualla 5 metriä.
 
Kaava-alueella rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään 8 metriä, muualla 10 metriä.
 
Rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota ulkoapäin rakennukseen tunkeutuvan melun torjuntaan. Rakennuksen eri tilojen enimmäistasojen osalta noudatetaan asiasta erikseen annettuja määräyksiä. Rakennuspaikan tulee olla sellainen, ettei kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaiden alueiden arvo vaarannu.
 
3.2 RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN
 
Maisema ja luonnonympäristö
 
Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan.
 
Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita, jne.
 
Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.
 
Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan.
 
Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun.
 
Oleva rakennuskanta
 
Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan / kaupunkikuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus.
 
3.3 YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA
 
Ympäristön hoito
 
Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL 167 § 1 mom).
 
Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita.
 
Ympäristön valvonta
 
Kunnan rakennusvalvontaviranomainen suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina.
 
Katselmuksen ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistönomistajille ja -haltijoille rakennusvalvontaviranomaisen päättämällä tavalla.
 
3.4 AITAAMINEN
 
Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön.
 
Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle.
 
Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija.
 
Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen.
 
Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa.
 
3.5 PIHA-ALUE / PIHAMAA
 
Rakennuspaikan kuivana pito
 
Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin.
 
Pihamaan korkeusasema
 
Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin.
Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle.
 
Liikennejärjestelyt
 
Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus sekä huolehdittava, että sairaankuljetus- ja pelastusajoneuvolla on pääsy riittävän lähelle rakennusta.
 
Maanalaiset johdot ja rakenteet
 
Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä.
 
3.6 TONTIN RAJAN YLITTÄMINEN
 
Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti:
  1. Rakennuksen perustusrakenteet maan pinnan alapuolella 1,5 metrin syvyyteen saakka 0,2 metriä ja maanpinnasta 1,5 metriä syvemmällä olevat perustusrakenteet 0,5 metriä.
  2. Erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat 1,2 metrin verran, julkisen rakennuksen ja liikerakennuksen pääsisäänkäynnin katos voi ulottua katualueelle enemmän.
  3. Tekniset laitteet ja muu vastaava 0,9 metriä, portaat 0,9 metriä ja ulkoseinän lisäeristys harkinnan mukaan.
Ylityksistä ei saa aiheutua haittaa kadun tai muun yleisen alueen käytölle. Kadun pinnan ja rakennuksen osan alapinnan välillä on oltava vähintään 3,0 metriä vapaata tilaa.
 
3.7 OSOITEMERKINTÄ
 
Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän.
 
Kulmatalon osoitenumerointi on kiinnitettävä kummankin kadun tai liikenneväylän puolelle.
 
Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa.

 
4.1 RAKENNUSPAIKKA
 
Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:ssä, tämän rakennusjärjestyksen liitekartassa n:o 1 osoitetulla alueella / osoitetuilla alueilla rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään:
  • Suunnittelutarvealueella 5000 m²
  • Muulla alueella 3000 m²
Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. Vesistön rannalla olevan rakennuspaikan vesistöön rajoittuvan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 40 metriä.
 
Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten.
 
4.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ
 
Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden kaksi asuntoa ja kaksi kerrosta olevan asuinrakennuksen.
 
Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia.
 
Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta.
 
Maatalouskäytössä olevalle maatilalle saa, sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, rakentaa talouskeskuksen yhteyteen enintään kaksi asuinrakennusta.
 
Edellä mainittuja rakennusten määriä ei sovelleta suunnittelutarve- eikä ranta-alueille.
 
Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia.
 
Rakentaminen kellariin ja ullakolle
 
Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista.

 
Rakentaminen ranta-alueelle edellyttää pääsääntöisesti vähintään oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Tästä huolimatta myös rakennusjärjestyksessä on syytä edelleen antaa määräyksiä rantarakentamisesta. Nämä lähinnä kaavoja täydentävät tai poikkeusluparakentamista ohjaavat määräykset voivat koskea esimerkiksi etäisyyksiä rantaviivasta tai maiseman ja maaston huomioon ottamista.
Vesistön rannalla olevan rakennuspaikan vesistöön rajoittuvan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 40 metriä.
 
5.1 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEELLA
 
Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.
 
Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua.
 
Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla muun kuin saunarakennuksen osalta vähintään 30 metriä ja saunarakennuksen osalta vähintään 15 m. Asunnon alimman lattiatason on oltava vähintään 1 metriä ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesirajaa ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä keskivedenkorkeudesta.
 
5.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA
Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrosala on enintään 150 k-m2. Loma-asunnon suurin sallittu kerrosala on 100 k-m2, saunarakennuksen 25  k-m2 ja aittarakennuksen 20 k-m2. Lisäksi saa rakentaa muita talousrakennuksia sallittua enimmäiskerrosalaa ylittämättä .
Ranta-alueella rakennuspaikalla saa olla enintään yksi loma-asunto. Rakennusten kerrosten lukumäärä on enintään yksi (1).
 
 
 
Maankäyttö- ja rakennuslain 16 § 3 momentin mukaiset suunnittelutarvealueet on osoitettu liitekartalla Nro: 1. Rajaamisen perustelut on esitetty liitteessä Nro: 4 aluekohtaisesti. Perustelut ovat alueella tapahtuvan lupaharkinnan tausta-aineistoa. Suunnittelutarvealueella luvan arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:ssä säädettyihin erityisiin edellytyksiin sen lisäksi, mitä luvan edellytyksistä muutoin säädetään.
 
 
 
Talousveden riittävyys
 
Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä.
 
Liitekartassa Nro: 2 on esitetty 1. ja 2. luokan pohjavesialueet, haja-asutusalueiden vesijohdot, vedenottamo ja yleisen vesi - ja viemärilaitoksen toiminta-alue.
 
Jätevesien käsittely
 
Liitekartassa Nro: 3 mukaisilla vyöhykkeillä tulee jätevedet, ellei niistä voida johtaa yleiseen viemärilaitokseen, käsitellä seuraavasti:
 
Vyöhyke 1 (mm .tärkeät pohjavesialueet) jätevedet on johdettava käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle yhteiseen viemärilaitokseen. Edellytykset jätevesien käsittelyyn tästä poiketen tulee selvittää rakennuspaikkakohtaisesti.
 
Vyöhyke 2 (tehostetun käsittelyn vyöhyke): WC- vesille on oltava umpikaivo. Muille jätevesille on oltava saostuskaivot ja maaperäkäsittely. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää jätevesien korkeatasoista puhdistusta.
 
Vyöhyke 3 (normaali ja peruskäsittelyvyöhyke) jätevesille on oltava saostuskaivot ja maaperäkäsittely, ellei jätevesiä voida johtaa yleiseen tai valvottuun paikalliseen yhteiseen viemärilaitokseen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää jätevesien biologista puhdistusta ja maahan imeytystä.
 
Erityismääräyksiä tärkeille pohjavesialueille
 
Tärkeillä pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa suoja-altaalla.
 
Tärkeillä pohjavesialueilla piha- ja paikoitusalueiden pintavedet ja salaojavedet on johdettava vyöhykkeen ulkopuolelle. Tätä varten tulee olla soveltuvat laitteistot ja mahdollisesti tarvittavat luvat.

 
Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen.
 
 
Soraharjulle ja muullakin alueelle rakennettaessa jolla esiintyy 200 Bq/m³ ylitystä pitää varautua radon-kaasun haittojen eliminoimiseen.
 
 
Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman.
 
 
Jätehuolto kunnan alueella toteutetaan kulloinkin voimassaolevan jätehuoltomääräyksen mukaan.

 
12. 1 MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN
 
Rakennuslautakunta voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä
Kun poiketaan rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määrää tai etäisyyksiä koskevista määräyksistä rannoilla, lupa voidaan myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta. Ennen asian ratkaisemista on hankittava kunnanhallituksen lausunto.
 
12.2 VOIMAANTULO
 
Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Kihniön kunnanvaltuuston 19.4.1993 hyväksymä rakennusjärjestys.
 
SUUNNITTELUTARVEALUEEN PERUSTELUT
 
Yleistä
Suunnittelutarvealueen piiriin kuuluu sellainen maankäyttö, joka suunnittelemattomana aiheuttaisi taloudellisesti, yhdyskuntarakenteellisesti tai ympäristöllisesti haitallista kehitystä (MRL 16 §). Suunnittelutarvealue korvaa taaja-asutuskäsitteen.
 
Rakennuslupahakemukselle suunnittelutarvealueella on laissa asetettu erityisiä edellytyksiä. MRL 137§:n mukaan rakentaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä yhdyskuntakehitykselle. Lisäksi rakentamisen tulee olla sopivaa maisemalliselta kannalta eikä se saa vaikeuttaa erityisten luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilymistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- ja muita vaikutuksia.
 

© 2011 Kihniön Kunta | Kihniöntie 46, 39820 Kihniö | Puh. (03) 444 11 | Fax. (03) 448 4773 | etunimi.sukunimi(at)kihnio.fi

Sulje



Sivuston toteutus Mainosparatiisi.