KIHNIÖN HISTORIAN LYHYT OPPIMÄÄRÄ

Kihniön oman kirkon rakentamisesta ja valmistumisesta 1917 alkoi oman kunnan ja seurakunnallisen hallinnon aika.

Seudun varhaisimmat asukkaat olivat lappalaisia. Pirkkalaisten kalastusmatkat näille seuduille ajoivat kuitenkin lappalaisasutusta kauemmas pohjoiseen. Perimätiedon mukaan pirkkalaisten kalastusretket ulottuivat Kankarin-, Tarsian- ja Syväjärville saakka. Paikannimissä on vieläkin jäljellä lappalaisperäisiksi luonnehdittua nimistöä. (Parkanon-Kihniön kirja)

Ensimmäiset pysyvät asukkaat saapuivat Kihniön alueelle idästä, Ruoveden suunnalta, 1500-luvulla. Suur-Rautalammin pitäjä on mahdollinen muuttoliikkeen alkulähde. 1500-luvulla perustetut talot, kuten Korhonen, Hietanen ja Kovanen näkyvät kunnan elämässä vielä tänäänkin.

”Usiasti puhutaan niiden vanhain Kihniön taloin rikkaudesta ja mahtavuudesta jo entisinä aikoina”, kirjoittaa W. Carlsson v. 1871. ”Eikä toki se olekaan ihmettä, kuin niin vähälukuisina saivat yksin niin luonnon rikasta laveata noin 3 peninkulmaa alaa avarine niittymaine, peltoine ja kalavesine viljellä”.

Maanviljelys ja metsätalous olivat pitkään ainoita elinkeinomahdollisuuksia. Sotavuosien aikaan tapahtui muutos turpeen muodossa. Muutoksen tuojana oli Suo Oy, joka tarvitsi paljon tytöntekijöitä. Suo Oy maksoi parhaimmillaan palkkaa 800 ihmiselle. 

Muuttoliike 50- ja 60-luvuilla oli Kihniöstä poispäin. Karjalan siirtoväestöstä suurin osa piti Kihniötä lyhytaikaisena sijoituspaikkanaan ja jatkoi etsimään elämää, työtä ja koulutusta muualta. Tampere veti nuorisoa työhön ja samoin Ruotsiin lähti leveämmän leivän toivossa kokonaisia sisarussarjoja.

Tänä päivänä Kihniö on monipuolisesti yritteliäs paikkakunta, joka kunnioittaa juuriaan ja katsoo rohkeasti tulevaisuuteen.