Etusivu 
Asuminen Kylät Niskos ja asemanseutu Historia
| Historia |
|
Kihniössä on ollut eräsijoja jo paljon ennen pysyvää asutusta. Kyrön hallintopitäjän eräomistukset ajoittuivat jo 1300-1400-luvuille ja näiltä ajoilta on perimätiedon mukaan Niskoksella Selinin talon aitta. Ensimmäiset maininnat kiinteästä asutuksesta ovat 1570-luvun alusta, nykyiset Hietasen ja Kovasen talot. Hietasella oli kuusi ja Kovasella seitsemän torppaa. Kovasen torpista mainittakoon Saviniemi ja Kiviniemi, myöhemmin Savela ja Kivelä. Hietasen torppana on ollut mm. Hirvikoski. Koulu Niskokselle rakennettiin vuonna 1937 ja Mäkikylän koulu vähän myöhemmin. Tätä ennen koulua käytiin mm. Uuno Rantalan talossa. Mäkikylän koulu lakkautettiin vuonna 1970 ja Niskoksen koulu keväällä 2007. Niskoksella sijatisevien suurien suoalueiden vuoksi Suo Oy, myöhemmin Vapo Oy, perusti kylälle vuonna 1943 Aitonevan turvetuotantoalueen. Turpeentuotannossa työskenteli parhaimmillaan yli 500 työntekijää. Oman leimansa Niskoksen historiaan antoi myös kylän halki kulkevan Pori-Haapamäki-rautatien rakentaminen. Rakennustyöt aloitettiin Porista vuonna 1929. Viisi vuotta myöhemmin valmistui asemarakennus, Kihniö asema. Vuodesta 1937 kulki henkilö- ja tavaraliikenne asemalta sekä Parkanon että Virtain suuntaan. Henkilöliikenne loppui vuonna 1981 ja tavaraliikenteen lopettamisen vuoro tuli neljä vuotta myöhemmin, poislukien rataosuus Kihniö-Kankaanpää. Puutavarakuljetukset Kihniön asemalta jatkuvat edelleen. Suurin maisemallinen muutos kylällä on ollut vuonna 1933 riehunut suuri metsäpalo. Osittain Kurun ja Virtain puolelle levinneen palon jalkoihin jäi 7000 hehtaarin alue, josta metsää 5000 hehtaaria. |